JOKES jakaa puolen vuoden työskentelyapurahoja

JOKES jakaa puolen vuoden työskentelyapurahoja

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö laittaa huhtikuussa haettavaksi viisi puolen vuoden työskentelyapurahaa. Apurahoista kolme on tarkoitettu tietokirjan kirjoittamiseen, joko journalistiseen tietokirjaan tai tietokirjaan journalismista. Kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa myönnetään taidejournalismiin. Puolen vuoden työskentelyapurahan suuruus 15 000 euroa ja summa sisältää lakisääteisen MyEL-vakuutuksen kulut.

”Säätiö haluaa näillä apurahoilla osaltaan tukea keskittynyttä tietokirjan tekemistä”, sanoo säätiön puheenjohtaja Ville Hänninen. Jokesin tuki tietokirjallisuudelle on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietokirjojen kirjoittamiseen on jaettu keskimäärin reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Säätiön kevään haku alkaa 12. huhtikuuta. Puolen vuoden työskentelyapurahojen lisäksi työskentelyapurahoja voi hakea myös lyhyemmille työskentelyjaksoille, eikä työskentelyn tarvitse olla yhtäjaksoista. Journalistisiin tutkiviin hankkeisiin ja omaan erikoisalaan syventymiseen myönnetään vain 3 000 euron työskentelyapurahoja.


Kiitetty featuren mestarikurssi tulee jälleen

Kiitetty featuren mestarikurssi tulee jälleen

Mikä lehtijuttu vei viimeksi mennessään? Olikohan se featurejuttu? Kerronnalliset jutut vetävät nyt lukijoita, mutta moni toimittaja kaipaa lisää työkaluja niiden tekemiseen.

Jokesin toista kertaa järjestämällä mestarikurssilla tarjotaan käytännön oppeja featurekirjoittamiseen. Miten aiheesta rajataan kirkas idea? Miten featuren keinoilla saa lisäsyvyyttä henkilöjuttuihin? Millainen rakenne pakottaa lukemaan? Miten pidetään huolta, ettei kerronnallisuus tee tekstistä sepitettä? Kolmen päivän työpaja järjestetään syys-lokakuussa Helsingissä.

Työpajan vetäjinä ovat Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi – kirjan (Teos, 2022) toimittajat Tuomas Kaseva, Reetta Räty ja Olli Seuri. Lisäksi mukana on vierailijoina tunnettuja featuren tekijöitä, kuten Kodin Kuvalehden Ulla Ahvenniemi ja Long Playn Anu Silfverberg.

Kaksiosaisessa työpajassa käydään avointa keskustelua ja tehdään käytännön harjoituksia. Osallistujat tekevät syksyn aikana yhden julkaistavan jutun, jota ideoidaan ja editoidaan yhdessä vetäjien ja kurssilaisten kanssa. Samalla käydään läpi featuren keinoja ja työkalupakkia. Koulutus on tarkoitettu alalla jo toimiville journalisteille. Helsingissä järjestettävään työpajaan valitaan 12 journalistia.

Haku feature-työpajaan alkaa 14. huhtikuuta. Kurssiapuraha kattaa lounaiden ja aamukahvien lisäksi myös pitkämatkalaisten matka- ja majoituskulut.

Audio kehittyy koko ajan kohti uusia kerronnan muotoja

Audio kehittyy koko ajan kohti uusia kerronnan muotoja

Elokuussa kokoonnutaan jälleen audiokerronnan äärelle, kun Jokes uusii paljon kiitosta saaneen Podcast-pajansa.

Viiden päivän koulutuksessa tutkitaan audiokäsikirjoittamisen kerronnankeinoja, välineitä ja dramaturgista ajattelua hyvin konkreettisesti ja käytännönläheisesti. ”Pohdimme luovaa prosessia sekä sitä, miten draaman, kaunokirjallisen kirjoittamisen ja dramaturgian keinoja voi soveltaa asiaohjelmien, dokumenttien ja toimittajan työn toimenkuvassa. Käymme läpi erilaisia genrejä ja ohjelmatyyppejä ja teemme kokeiluja eri kontekstien yhdistämisestä”, kertovat kurssin vetäjät Suvi Tuuli Kataja ja Elli Salo.

Mutta mikä podcast oikein on? ”Podcast voi olla oikeastaan mitä vaan. Audio kehittyy koko ajan kohti uusia kerronnan muotoja. Podcast jakelumuotona on vapauttanut audion radion asettamista rajoista kuten kestosta, ohjelmapaikasta tai vaikka kanavan brändistä. Audioon on tullut ihan uudenlaisia mahdollisuuksia ja vapauksia kokeilla uusia juttuja ja nostaa esiin ääniä, joille aikaisemmin ei ole annettu paikkaa ja tilaa”, Kataja sanoo.

Kirjoittavalle toimittajalle audio voi olla uusi kerronnan väline. Podcast-pajassa valmistetaan ryhmätöinä viiden minuutin podcast-käsikirjoitus, joka työstetään studiossa valmiiksi asti. Näin käydään läpi työn eri vaiheet.
”Audio on oma lajinsa ja oma mediuminsa, jossa on oma logiikka, omat kerronnankeinot ja oma rytmi. Käsikirjoittamisessa korostuu dramaturginen ajattelu sekä leikkauksen innovatiivisuus. Ääni on myös hyvin kehollinen, se välittää tunteita ja affekteja ja ei-verbaalista merkitystä hyvin herkästi. Ääni ei ole kiinni fyysisissä tai rajallisissa rajoitteissa, siksi se mahdollistaa paljon, äänen avulla voi matkustaa ajassa minne vain ja mennä minne vain, kertoa mistä vain”, Salo kuvailee.

Podcast-paja tarjoaa mahdollisuuden päästää irti toimittajan työn rutiineista ja maneereista, sekä soveltaa omaa ammattitaitoa uudella tavalla. ”Rajattomia mahdollisuuksia tarjoavan audiokerronnan kautta voi päästä käsiksi meheviin oivalluksiin ja aiheisiin, jotka ovat odottaneet alitajunnassa tilaisuutta nousta esiin. Luovan prosessin ja dramaturgian opiskelun kautta voi saada työkaluja myös muuhun kirjoittamiseen”, Kataja ja Salo kertovat.

Jokesin Podcast-pajassa kouluttavat Aapa Productionsin Elli Salo ja Suvi Tuuli Kataja.
Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja kääntäjä. Hän on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgian laitokselta, sekä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineena slaavilaiset kielet ja kirjallisuus. Hän on toiminut moninaisissa työrooleissa radion ja äänen, teatterin, kirjallisuuden sekä elokuvan parissa. Parhaillaan hän toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon teoksia on käännetty usealle kielelle ja niitä on palkittu kotimaassa ja ulkomailla. Taiteellisen työn lisäksi Salo toimii tuntiopettajana Taideyliopistossa.
Suvi Tuuli Kataja on ohjaaja, käsikirjoittaja ja äänisuunnittelija. Kataja on työskennellyt Yleisradiossa ja useissa tuotantoyhtiöissä äänen ja kuvan kanssa. Katajan teokset ovat keränneet mainetta ja palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla, muun muassa Prix Europassa, BANFF World Media -festivaaleilla ja Nordic Shortdox-kilpailuissa. Kataja opettaa taideyliopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa audiokäsikirjoittamista sekä audiotuotantoja. Lisäksi hän toimii aktiivisesti alan kentällä puhujana, kirjoittajana ja kehittäjänä.

Haku Jokesin Pocast-pajaan alkaa säätiön kevään apurahahaun yhteydessä 12. huhtikuuta. Pajaan valitaan enintään 12 journalistia. Koulutus järjestetään Helsingissä, ja kurssiapuraha kattaa lounaat ja kahvitarjoilut kurssin aikana, sekä pitkämatkalaisten matkakulut ja majoituksen. Pajassa keskitytään podcast-sarjan käsikirjoittamiseen ja toteuttamiseen journalistin ja käsikirjoittajan näkökulmasta. Salon ja Katajan lisäksi pajassa kuullaan vierailevia luennoitsijoita.

 

Tässä vinkit kouluttajien podcast-suosikkeihin:

Radio Atlas 
Radio Atlas -podcastsivusto on aarreaitta, josta löytyy kunnianhimoisia audiodokumentteja, radio featureja, sekä äänitaideteoksia kaikkialta maailmasta. Ohjelmisto on huolellisesti kuratoitu ja nostaa esiin teoksia, jotka voisivat muuten kadota radiokohinaan.

Between the covers -kirjallisuuspodcast 
Between the covers -podcastissa on monen tunnin rauhallisia keskusteluja maailman huippukirjailijoiden kanssa kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta. Tin house -kustantamon podcastia vetää toimittaja David Namon, joka ei pelkää johdattaa keskustelua monimutkaisiin ja ristiriitaisiin aiheisiin. Keskusteluissa on aina kiinnostava dramaturgia.

 

Kuva: Suvi-Tuuli Kataja ja Elli Salo

Lehtikuvaajarahaston kevään apurahat myönnetty

Lehtikuvaajarahaston kevään apurahat myönnetty

Jokesin Lehtikuvaajarahaston kevään apurahan sai 14 kuvajournalistia. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 53 030  euroa. Apurahahakemuksia saapui määräaikaan mennessä 38.

Suurimmat apurahat myönnettiin tällä kertaa Christian Westerbackalle Alexander Nikiforowin valokuvista koottavan kuvakirjan kuluihin (10 000), Jussi Puikkoselle Pilluralli-valokuvakirjaan (6 500) ja Antti J. Leinoselle Pyynti-valokuvanäyttelyn lisäkuviin ja vedostukseen (5 380).

Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea alkusyksystä 2024.

Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.

Freelancereiden koulutusapurahahaku alkaa maaliskuussa

Freelancereiden koulutusapurahahaku alkaa maaliskuussa

Jokesin apurahat freelancereiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen tulevat haettaviksi 8. maaliskuuta.

Nämä Kopiosto-apurahat on tarkoitettu freelancerina työskenteleville journalisteille, kuten toimittajille, kuvaajille, kääntäjille, kuvittajille ja graafisille suunnittelijoille. Apurahoja ei myönnetä opiskelijoille.

Freelance-apurahoja myönnetään vain kuluapurahoina, työskentelyyn apurahoja ei myönnetä.

Apurahoja haetaan Jokesin apurahajärjestelmän kautta.  Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla ennen hakuajan päättymistä, muuten sitä ei oteta käsittelyyn.

Lue apurahailmoitus täältä.

 

 

Haku Århusin pohjoismaiselle kurssille alkaa

Haku Århusin pohjoismaiselle kurssille alkaa

Århusin pitkä pohjoismainen journalistikurssi keskittyy tänä vuonna ilmastokriisiin sekä arktisen alueen ja Pohjois-Atlantin jännittyneeseen tilanteeseen. Suurvaltasuhteiden kiristyminen ja jännitteet alueella vaikuttavat pohjoismaihin, ja alueen turvallisuusarkitehtuuri on muutoksessa, kun Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Natoon.

Kurssi järjestetään lokakuussa Kööpenhaminassa, Reykjavikissa ja Nuukissa. Haku kurssille päättyy 12. toukokuuta 2024.

Århus-kurssia on järjestetty vuosikymmeniä ja se on tarjonnut suomalaisille toimittajille loistavan mahdollisuuden verkostoitua pohjoismaisten kollegoiden kanssa. ”Kurssi pureutui ajankohtaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin kiinnostavasti ja tarjosi uusia näkökulmia pohjoismaiseen yhteistyöhön,” kertoo vuoden 2023 kurssille osallistunut Salla Nazarenko.

Jotta kurssista saa mahdollisimman paljon irti, vahva ruotsintaito tai tanskan osaaminen auttaa. Opetuskielenä on skandinaaviska.

Jokes myöntää apurahoja kurssimaksuun ja kotimaan matkoihin. Opiskelijoille näitä apurahoja ei myönnetä. Säätiön apurahoja voi hakea kevään apurahahaussa, joka alkaa 12. huhtikuuta ja päättyy 10. toukokuuta.

Tutustu kurssiin täällä.

Kuva: John Frølich

Kuvaajien Kopiosto-apurahahaku alkaa tammikuussa

Kuvaajien Kopiosto-apurahahaku alkaa tammikuussa

Jokesin Lehtikuvaajarahaston syksyn apurahahaku aukeaa 5. tammikuuta 2024.

Kuvaajien Kopiosto-apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle, kirjankustantamoille sekä sähköisten viestimien verkkojulkaisuille työskenteleville ja työskennelleille valokuvaajille.

Apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, jatko-opintoihin, kieliopintoihin, alaan liittyvään tutkimustyöhön ja ammattikuvaa syventävään työskentelyyn kuten kieli- ja opintomatkoihin sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.

Apurahahaku päättyy 2. helmikuuta 2024 kello 16, jolloin sähköisen hakemuksen on oltava jätetty säätiön apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla hakuajan loppuun mennessä, muuten sitä ei oteta käsittelyyn.

Lue apurahailmoitus täällä.

Syksyn apurahan sai 167 journalistia

Syksyn apurahan sai 167 journalistia

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön syksyn apurahahakuun saapui määräaikaan mennessä saapui 335 apurahahakemusta. Säätiö myönsi 167 apurahaa, yhteensä 558 214 euroa. Hakemusmäärässä oli nousua, sillä vuosi sitten hakemuksia saapui 257. Muutaman koronavuoden jälkeen kasvua oli etenkin matka- ja kielikurssiapurahahakemuksien määrässä.

Tänä syksynä saapui runsaasti hakemuksia kuvaajilta. Kuvaajien Kopiosto-apurahat jaetaan pääsääntöisesti Jokesin Lehtikuvaajarahastosta, jonka seuraava apurahahaku alkaa tammikuussa 2024. Säätiön hallitus toivoo, että ne kuvaajat, jotka jäivät tässä haussa ilman apurahaa, hakisivat apurahaa Lehtikuvaajarahastosta tammikuussa.

Säätiön seuraava avoin haku alkaa huhti-toukokuussa 2024.

Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.

 

Tammikuun journalistiseminaarissa puhutaan Natosta ja ulkopolitiikasta

Tammikuun journalistiseminaarissa puhutaan Natosta ja ulkopolitiikasta

Suomen Nato-jäsenyys herättää paljon kysymyksiä ja virittää uudenlaista keskustelua. Mitä on uudenlainen ulkopolitiikka ja mitä se tarkoittaa esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien kannalta? Millaisia ammatillisia huomioita vanhoissa Nato-maissa työskentelevät journalistikollegat ovat tehneet puolustusliiton laajentumisesta?  Millaista haasteita Nato tuo tiedonhankintaan ja miten tutkiva toimittaja lähestyy näitä haasteita? Olemmeko journalisteina edelleen vanhojen ulkopoliittisten narratiivien vietävissä?

Jokes ja Journalistiliitto järjestävät presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla journalisteille puolen päivän seminaarin Natosta ja ulkopolitiikan uusista tuulista. Seminaari järjestetään 11. tammikuuta 2024 kello 12.30 alkaen Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä.

Mukana keskusteluissa muun muassa Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen, Iltalehden tutkiva toimittaja Jarno Liski, toimittajat ja tietokirjailijat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki, toimittaja Katriina Pajari Helsingin Sanomista, puolustusministeriön Nato-toimiston erityisasiantuntija Kari Aapro, politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja valtio-opin professori Tapio Raunio. Paneelikeskusteluita vetävät Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen ja Viimeisen sanan toimittaja Rosa Kettumäki YLE:stä. Seminaarin juontaa Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.

Katso päivittyvä seminaariohjelma täältä ja ilmoittaudu mukaan. Ilmoittautuminen alkaa 1. joulukuuta.

 

Kuva: Nato.

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Faktapohjaisuus on journalismin perusta, ilman sitä ei ole journalismia”, sanoo Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssin vetäjä toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Toukokuussa 2024 järjestettävä Jokesin kolmen päivän mestarikurssi on syväsukellus mis- ja disinformaation maailmaan.  Työpajassa keskitytään käytännön taitoihin ja opetellaan tutkimaan erilaisia verkkoaineistoja, kuten someprofiileja, kuvia, videoita, karttoja, verkkosivuja ja tekoälyn generoimia kuvia. Osallistujat harjoittelevat geopaikannusta ja muita OSINT-tekniikoita sekä pääsevät parantamaan tiedonhakutaitojaan. Kurssin jälkeen he osaavat myös huolehtia tietoturvastaan ja varautua mahdollisiin verkkovihakampanjoihin.

”Jokaiselle toimittajalle olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin erilaisia tiedonhaun tekniikoita, osata jäljittää ja paikantaa kuvia ja videoita sekä tunnistaa erilaisia disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo.

”Aikana, jolloin disinformaation määrä sekä kasvaa väistämättä että löytää jatkuvasti uusia, yhä vaikeammin tunnistettavia muotoja, tällä kurssilla opetettavat taidot ovat yhä tärkeämpiä kaikille toimittajille.”

Teknologia kehittyy nopeasti, ja journalistien on hankala pysyä perässä esimerkiksi manipuloidun äänen ja erilaisten tekoälyfeikkien tahdissa. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin Slovakian vaaleissa levinneistä deepfake-videoista, joissa syväväärennyksillä harhautettiin äänestäjiä. ”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

Tiedon verifiointiin ja disinformaatioon erikoistunut toimittaja Johanna Vehkoo on tehnyt Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa vuodesta 2015. Vuodet 2022-2023 hän toimi journalistiikan työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Kouluttamisen ja journalismin lisäksi hän on julkaissut myös tietokirjoja, muun muassa Valheenpaljastajan käsikirjan vuonna 2019.

Vehkoon lisäksi mestarikurssilla kuullaan vierailevia kouluttajia, esimerkiksi kanadalaista ProPublican toimittaja Craig Silvermania. ”Craig on  mielestäni kenties maailman paras disinformaatioaiheiden kouluttaja,” Vehkoo sanoo. ”Hän on tällä alueella todellinen pioneeri. Hän löytää aina uusia tekniikoita ja kikkoja, joiden avulla tehdä todella kiinnostavaa journalismia disinformaatiosta. Craig näyttää työpajassa, mitä kaikkea toimittaja voi saada irti verkkosivustoista ja digitaalisista mainoksista. Tässä tiedon verifiointi on myös tutkivaa journalismia.”

Vehkoo toivoo suomalaisen journalismin tiedontarkistukseen systemaattisuutta ja ajattelutavan muutosta. ”Suomessa faktojen tarkistaminen otetaan annettuna, se on sellainen itsestäänselvyys, johon ei useinkaan kiinnitetä erityistä huomiota, paitsi tietenkin tulenaroissa aiheissa ja tutkivassa journalismissa. Faktantarkistusta ja tiedon verifiointia pitäisi kuitenkin tehdä systemaattisesti, ja erityisesti erilaisten internet-aineistojen kohdalla verifiointi vaatii tiettyjen työkalujen ja tekniikoiden hallintaa. Näitä ovat esimerkiksi hakuoperaattoreiden sujuva ja luova käyttö sekä erilaiset kuvien ja videoiden jäljittämisen työkalut.”

”Kuuntelen joitakin yhdysvaltalaisia podcasteja, joiden lopussa aina kerrotaan, kuka oli toiminut jakson faktantarkistajana. Luen New Yorkeria, jolla on oma faktantarkistusosastonsa. Seuraan lukuisia julkaisuja, jotka tarkistavat ja kumoavat verkossa liikkuvaa disinformaatiota. BBC perusti hiljattain uuden BBC Verifyn, jossa työskentelee 60 journalistia. Suomalaisesta journalistisesta kulttuurista puuttuu tällainen lähes kokonaan.”

Haku Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssille on käynnissä. Apurahahaku kurssille päättyy 10. marraskuuta kello 16.