Säätiön historia

Tuhansien toiveiden täyttäjä

“Kohottaakseen journalistien ammattitaitoa ja edistääkseen sananvapautta Suomen Sanomalehtimiesten Liitto – Finlands Journalistförbund r.y. on päättänyt perustaa säätiön, jonka nimi on Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.”
Näin juhlavasti lukee säädekirjassa, joka on toimitettu oikeusministeriölle 17.6.1992. Oikeusministeriö antoi 3.12.1992 SJL:lle luvan perustaa säätiö, joka merkittiin säätiörekisteriin 10.3.1993. Säätiön uudet säännöt vahvistettiin 21.4.1993. Seuraavan kerran säätiön sääntöjä on muutettu vuonna 2017 uuden säätiölain edellytysten mukaisesti
Säätiön perustamisen valmistelut alkoivat kuitenkin jo vuotta ennen säädekirjan jättämistä viranomaisille. Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitus alkoi keväällä 1991 valmistella säätiön perustamista kanavaksi jakaa Kopiosto-korvauksista kertyvät apurahat.

Toukokuun 30. päivä 1991 SSL:n hallitus päätti luovuttaa säätiön peruspääomaksi asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat huoneistoon Vironkatu 8 C 43 sekä lahjoittaa 200 000 markkaa. Lokakuun 30. päivä 1991 liittohallitus päätti esittää liittovaltuustolle, että se perustaa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton nimissä 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön. Säädekirja, säätiön säännöt ja peruspääoma vahvistettiin. Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Jokesin juuret ovat siis vuodessa 1991.

Nimikkorahastoja erityistarpeisiin

Säätiön toiminta käynnistyi vuonna 1992, jolloin jo jaettiin ensimmäiset Kopiosto-apurahat, apurahoja Århus-kurssille ja koulutustukea freelancereille. Vuonna 1992 perustettiin kaksi nimikkorahastoa. Sakari Talvitien rahasto sai 30 000 markan alkupääomansa SSL:n 70-vuotisjuhlalahjoituksista. Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen HSY:n rahasto perustettiin niin ikään vuonna 1992. Rahastoa on kartuttanut alusta pitäen HSY, sittemmin Helsingin Seudun Journalistit HSJ.
Sittemmin Jokesin alaisuuteen on perustettu useita nimikko- tai alarahastoja, jotka kartuttavat omaisuutensa taustayhdistystensä kautta. Vuonna 1994 perustettiin Itä-Suomen Sanomalehtimies-yhdistyksen Wiipuri-rahasto, keväällä 1995 Keski-Suomen Journalistit ry:n Sulka-rahasto, tammikuussa 1996 RTTL:n koulutusrahasto, vuonna 1999 Taloustoimittajien rahasto ja vuonna 2000 Lehtikuvaajarahasto. Lehtikuvaajarahasto jakaa kuvan valo- ja digikopioinnin Kopiosto-korvauksia nimenomaan valokuvaajille. Taloustoimittajien rahasto erotettiin säätiöstä toimimattomana vuonna 2002. RTTL:n koulutusrahasto erkani Jokesista vuoden 2019 alussa. Wiipuri-rahasto lakkautti itsensä vuonna 2020.

Ammatillista koulutusta ja opintomatkoja

Vajaan kymmenen ensimmäisen vuoden aikana Jokesin apurahoilla pääsi toteuttamaan toiveensa noin tuhat journalistia, seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 3 000 journalistia. Koska luvussa on mukana myös yhdistysten ja muiden kollektiivien saamia apurahoja, edunsaajien joukko on tosiasiassa huomattavasti suurempi. Lisäksi määrästä puuttuvat freelancereille myönnetyt apurahat, joiden jakamisesta huolehtivat erilliset hoitokunnat.

Ensimmäisen kymmenen toimintavuotensa aikana säätiö jakoi apurahoja noin 7,5 miljoonaa markkaa. Vuosina 2002 – 2018 jaettujen apurahojen yhteissumma nousee yli 3 500 000 euroon. Tähän summaan ei ole laskettu alarahastojen jakamia apurahoja, jotka esimerkiksi yksin vuonna 2010 olivat yhteensä noin 140 000 euroa.
Jokesin apurahoilla on muun muassa päivitetty ammattitaitoa taitto- ja photoshop-kursseilla, opiskeltu kieliä englannista indonesiaan, opiskeltu maailman eri kulttuureja, tehty pro gradu- ja lisensiaattitöitä sekä väitöskirjoja, tuotettu valokuvanäyttelyitä, kirjoitettu yhdistysten historiikkeja sekä osallistuttu Journalismin päiville ja Århus-kurssille. Vuodesta 2004 alkaen säätiön hallitus on myös itse ideoinut täydennyskoulutusta journalisteille. Kurssit on joko tilattu yliopistojen ammatillisista täydennyskoulutusyksiköistä tai järjestetty itse. Kurssien aiheet ovat vaihdelleet vuosittain muun muassa ulkoasusuunnittelusta, editoinnista ja tiedon visualisoinnista journalistiseen kirjoittamiseen tai tarinallisuuteen. Koulutuksilla on haluttu antaa mahdollisuus oman ammattitaidon päivittämiseen useamman päivän intensiivisellä ammattijournalisteille räätälöidyllä pienryhmäkurssilla.

Apurahoilla on pystytty kattamaan myös vaativia hankkeita. Vuodesta 1999 Jokes on jakanut vuosittain yhden 50 000 markan apurahan journalistista alaa hyödyttävään tutkimustyöhön. Vuonna 2001 apurahoja jaettiin kaksi. Myöhemmin apurahan määrä nostettiin vastaamaan verottoman vuosittaisen apurahan ylärajaa. Viime vuodet Jokes-apuraha on ollut 22 400 euroa, ja apurahasummassa on myös otettu huomioon vuonna 2009 voimaan tullut laki apurahansaajan eläkevakuutuksesta.

Sananvapauden apurahat on varattu journalistien edunvalvontatyöhön osallistuville tai aikanaan osallistuneille. Apurahavalikoimaan kuuluvat vuosittain myös opiskelijastipendit: journalistialan opiskelijoille myönnetään 5 000 markan tai myöhemmin 900 euron apurahoja pro gradu -työn valmistamiseen.
Kansainvälistyvässä Suomessa journalistien kielitaito on yhä tärkeämpää. Se näkyy myös Jokesin apurahapolitiikassa: vuotuisesta potista iso osuus käytetään kielten opiskelun tukemiseen. Viime vuosina on haluttu tukea myös pitempiaikaisia kielikursseja sekä ulkomailla tapahtuvaa täydennyskoulutusta ja yliopisto-opiskelua ulkomailla.
Vuodesta 1993 säätiö on tilannut eri kielikouluilta valmiita kahden viikon kielimatkoja, joille pääsee vuosittain 20 – 70 journalistia. Kielipakettien, samoin kuin omaehtoisten kieliopintojen suosio kasvaa vuosi vuodelta.
Kielivalikoimaa on vaihdeltu tarpeen mukaan: alkuunsa valmiskursseja oli ranskan, espanjan ja venäjän kielessä, sittemmin mukaan tuli italia ja myöhemmin myös englanti, saksa, ruotsi ja viro. Enimmillään kielikurssilaisia oli vuonna 2010 yhteensä 68 Kölnissä, Pietarissa, Tukholmassa, Maltalla, Yorkissa, Pariisissa ja Pamplonassa.
Jokes on ottanut alun alkaen tavakseen tukea myös freelancereita. SJL:n Freelancer-osasto, myöhemmin Lehdistön freelancereiden apurahahoitokunta ja RTTL:n FAO saavat kumpikin käyttöönsä vuosittain tuntuvan summan apurahojen jakamiseen freelancereiden ammatilliseen kouluttautumiseen.

Työttömille tukea

Lamavuosien työttömyys kosketti ankarasti myös journalistikuntaa. Vuonna 1994 Journalistiliiton liittovaltuusto päätti kerätä ylimääräisen, vapaaehtoisen työllisyys-tukimaksun jäsenistöltä. Jokes toimi työllisyystukimaksujen kerääjänä ja apurahojen välittäjänä työttömille heidän ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Keräys tuotti noin 250 000 markkaa, josta summasta 55 työtöntä sai apurahan ammattitaitonsa jalostamiseen.
Vuonna 1997 työllisyystukikeräys toteutettiin uudelleen. Tuolloin rahaa kertyi runsas 100 000 markkaa, ja apurahan sai 25 työtöntä journalistia. Työttömien työllisyystuki on jäänyt tässä muodossa säätiön toiminnassa historiaan, mutta pätkittyneen työn muuttuessa arkipäiväksi useat journalistit ovat säätiön apurahoilla pystyneet pitämään kiinni ammattitaidostaan eri työntekomuotojen ja pätkätöiden pilkkomassa työelämässä.

Covid19-pandimian lopettaessa useiden freelancereiden työtilaisuudet maaliskuussa 2020 säätiö päätti jakaa nopealla aikataululla ylimääräisiä työskentelyapurahoja. Erilaisiin luoviin kirja- ja näyttelyprojekteihin jaettiin yhteensä 240 000 euroa kahden viikon hakuajalla.

Säästöjä pahan päivän varalle

Jokes saa vuotuisen tuottonsa apurahojen jakamista varten Kopiosto-korvauksina. Vuosittaisesta korvaussummasta suurin osa jaetaan apurahoina ja pieni osa varataan tuleviin apurahatarpeisiin. Säätiön erillisrahastot kartuttavat pääomansa itse.
Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana säätiön omaisuus oli karttunut liki kuuden miljoonan markan suuruiseksi. Siitä säädepääomaa on noin miljoona markkaa, johon sisältyy liitolta saatu As Oy Vironkatu 8. Huoneisto on vuokrattu ulkopuoliselle. Loppu omaisuudesta on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti osakkeisiin ja rahastoihin.
Euroon siirtymisen jälkeen säätiön Kopiosto- ja sijoitustuotot ovat kasvaneet tasaisesti aina vuoteen 2010 saakka. Vuonna 2019 Kopisto-tuotot olivat yli 1 500 000 euroa. Tase ylitti viiden miljoonan rajan vuonna 2019. Myönnettyjen apurahojen yhteenlaskettu määrä oli 1 466 014 euroa vuonna 2020.

Säätiön hallitus

• Säätiön hallituksen ensimmäisessä kokouksessa avaajana toimi Journalistiliiton lakimies Lauri Kerosuo.
• Epstein Pirkko, jäsen 2010 – 2012
• Hakkarainen Kaisa, jäsen 2006 – 2010
• Heikura Matti,  jäsen vuodesta 2013, puheenjohtaja 2018 – 2020
• Jokinen Heikki, jäsen 2006
• Lappalainen Markku, puheenjohtaja 1992 – 1997
• Kangasniemi Seppo, jäsen 2005 – 2007
• Kemi Juhani,  jäsen 1992 – 1997, puheenjohtaja 1998 – 2013
• Koivuniemi Risto, jäsen 1992 – 2005
• Koskimaa Esa, varapuheenjohtaja 1998 – 2010
• Korpimies Annikka, jäsen 2012 – 2020
• Kurkela Kirsti, varapuheenjohtaja 1992 – 1997
• Lampinen Elina, jäsen 1998 – 2006
• Laurila Aila-Liisa, jäsen vuodesta 2016 – 2024
• Lehtimäki Riitta, jäsen 2004 – 2012
• Litukka Matti, jäsen 2009 – 2016
• Luukka Teemu, jäsen 2010
• Manninen Antti, jäsen vuodesta 2010, puheenjohtaja vuodesta 2015 – 2018
• Pakkanen Irene, jäsen 2006, varapuheenjohtaja 2010 – 2013, puheenjohtaja 2013 – 2015
• Parviainen Aapo, jäsen vuodesta 2012, varapuheenjohtaja 2013  –  2022
• Pesonen Anu, jäsen 1996 – 1997
• Rautio Eero, jäsen 2007 – 2009
• Tennilä Jukka, jäsen 1992 -–1997
• Tilus Sirkka, jäsen 1992  – 1995
• Tolvanen Oili, jäsen 1998 – 2006
• Ärmänen Sirpa, jäsen 1998  –  2004

Nykyinen hallitus

• Ahola Suvi, jäsen vuodesta 2018 –
• Alasuutari Päivi, jäsen vuodesta 2020 –, varapuheenjohtaja vuodesta 2022 –
• Huhtanen Kirsi, jäsen vuodesta 2024 –
• Hänninen Ville, jäsen vuodesta 2015, puheenjohtaja vuodesta 2020 –
• Lehtinen Lauri, jäsen vuodesta 2020 –
• Toivonen Janne, jäsen vuodesta 2022 –

Asiamiehet

Laine Antero, asiamies 1992 – 1995
Seretin Leena, asiamies 1996 – 2001
Kähkönen Anna, asiamies vuodesta 2001 – 2023, toiminnanjohtaja –

Kirjanpito

Pesonen Marja, kirjanpitäjä 1992 – 1994
Saranen Mirja, kirjanpitäjä vuodesta 1994 – 2016
Saarelainen Hellin, kirjanpitäjä vuodesta 2016 – 2022

Säätiötilipalvelu Oy vuodesta 2022 –

Tilintarkastajat

Paiho Mikko, tilintarkastaja 1992 – 2000
Hotti Kauko, numerotarkastaja ja varatilintarkastaja 1992 – 2000, tilintarkastaja 2001 – 2010
Hyvönen Veijo, tilintarkastaja vuodesta 2003 – 2012
Kauppila Lotta, numerotarkastaja ja tilintarkastaja vuodesta 2010 – 2022
Lappalainen Tuomo, tilintarkastaja vuodesta 1992 – 2002
Leppänen Kari, varatilintarkastaja 1992 –– 1995
Mikkonen Marjut, varatilintarkastaja vuodesta 1996 -– 2012
Salmivuori Kai, tilintarkastaja 2013 – 2022

Virve Tamminen, tilintarkastaja vuodesta 2022 –

Matti Koskelainen, tilintarkastaja vuodesta 2022 –

Tilintarkastusrengas Oy, varatilintarkastaja vuodesta 2001 –
Tilintarkastusrengas Oy, varatilintarkastaja vastuuhenkilönä Martti Haapakoski vuodesta 2013 – 2022

Tanja Aaltonen, varatilintarkastaja Tilintarkastusrengas OY:stä.

Työllisyystukitoimikunta
Kerosuo Lauri, puheenjohtaja 1994 – 1998
Laine Antero, jäsen 1994 – 1996
Lappalainen Markku, jäsen 1994  – 1996
Seretin Leena, jäsen 1997 – 1998
Tennilä Jukka, jäsen 1994 – 1996, puheenjohtaja 1997 – 1998
Toivola Kalervo, jäsen 1994 – 1998

Journalistien tukirahaston hoitokunta

• Marja Honkonen 2019 –
• Timo Huovinen 2019 –
• Matti Posio, puheenjohtaja 2019 –
• Anna Kähkönen, hoitokunnan sihteeri 2019 –

 

Säätiön ensimmäisen logon suunnitteli graafikko Pirkko Rask vuonna 1994. Säätiön logon suunnitteli uusiksi Ville Tietäväinen vuonna 2016.