Kuinka paljon voin pyytää rahaa työstäni?
Palkkiot alalla vaihtelevat valtavasti.
Ensimmäinen neuvo on: kysy kollegoilta, mitä heille on maksettu samankaltaisesta jutusta kyseisessä mediassa. Useimmat kertovat auliisti palkkioista, sillä avoimuus hyödyttää yleensä kaikkia.
Toinen neuvo: jos olet free, mieti toimeentuloasi kokonaisuutena, ei vain juttu kerrallaan. Joskus voi olla järkevää tehdä juttu, vaikka sen palkkio ei olisi kummoinen – mutta toisaalla on oltava töitä, joilla maksaa elämä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka sitä, että pyrit tekemään säännöllisesti töitä etukäteen sovitulla summalla vaikkapa joidenkin lehtien vakiopalstoille.
Vakituisen avustajan ei tarvitse myydä jokaista juttuideaa erikseen, vaan hänelle myös ehdotetaan tekoon juttuja: voisitko tehdä meille henkkarin – eli henkilöjutun – poliitikosta z, mietitään yhdessä näkökulmaa.
Journalistiliiton sivuilta löytyvät Suomen freelance-journalistit ry:n ja Suomen Journalistiliiton palkkiosuositukset (vuosi 2023). Niissä kerrotaan, paljonko freelancerin tulisi laskuttaa työstään päästäkseen työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon. Palkkiosuositukset pohjautuvat Suomen Journalistiliiton työmarkkinatutkimukseen 2022. Käytännössä tilanne on se, että vain hyvin harvasta työstä maksetaan näiden suositusten mukaisesti. Palkkiosuosituksiin voi tietenkin vedota palkkioneuvotteluissa, ja niillä voi saada hilattua ehdotettua palkkiota ylöspäin, lähemmäksi suosituksia.
Mediat voivat maksaa samankaltaisesta työstä eri summia eri avustajille. Tämä voi olla perusteltua, jos esimerkiksi kokenut avustaja tuottaa lähes valmiita juttuja, joiden editointiin ei kulu runsaasti aikaa ja toisen jutut vaativat toimituksessa paljon töitä. Palkkioiden eroille voi tietenkin pyytää perusteluja toimituksesta. Ylipäätään palkkioista saa ja pitää neuvotella, se ei ole hankalaksi heittäytymistä.
Y-tunnus vai free-verokortti – kumpi kannattaa?
Toimittaja voi tehdä free-töitä yrityksen, toiminimen tai osuuskunnan kautta ja verokortilla. Riippuu tilanteesta ja ihmisestä, mikä näistä on fiksuin tapa toimia kunkin kohdalla. Yksi tapa vertailla vaihtoehtoja on jälleen kerran: kysy kollegoilta. Miksi joku valitsi yrityksen perustamisen, miksi joku toimii toiminimellä, mitä hyviä tai huonoja puolia he ovat huomanneet valinnassaan.
Kaikilla toimittajilla ei ole kovin syvällisiä perusteluja valinnoilleen: ”Teen verokortilla, koska olen aina tehnyt verokortilla.”
Journalistiliitto on ollut mukana Keikkatyöläisen sosiaaliturvaoppaan toimituskunnassa. Siinä on kattavasti tietoa muun muassa eläkkeistä, sairauslomista, perhevapaista, työttömyydestä ja apurahaa saavan sosiaaliturvasta.
Freelancer on yrittäjä, joka vastaa itse kaikista sivukuluistaan, kuten eläketurvasta ja sosiaaliturvasta. Tämä on otettava huomioon palkkioista sovittaessa.
Voiko journalismia tehdä apurahalla? Kuka niitä saa, mistä ja miten?
Journalisti voi hakea apurahaa. Tsekkaa vaikkapa tämä lista apurahatahoista Journalistiliiton sivuilta. Näiden lisäksi toimittajat voivat hakea erilaisiin hankkeisiin tukea erilaisilta säätiöiltä (esimerkiksi Koneen Säätiö, Kordelinin säätiö, Wihurin säätiö, Åkerlundin säätiö, SKR ja niin edelleen). Tutustu apurahoittajien ohjeisiin tarkasti.
Osa säätiöistä voi esimerkiksi edellyttää, että toteutettavassa hankkeessa on erilaisia yhteistyökuvioita, journalismin rinnalla esimerkiksi taidetta, tiedettä tai tapahtumia.
Huomio! Lähes kaikkien rahoittajien sivuilla on kohta ”myönnetyt apurahat”. Tämä on apurahan hakijalle todella tärkeä linkki, sillä sen takaa voi käydä hieman vakoilemassa, millaisiin hankkeisiin rahaa on jaettu ja kuinka suuria summia.
Apurahalla toteutuneista hankkeista voi pyytää normaalin juttupalkkion, apuraha voi mahdollistaa paljon työtä vaativan projektin.