Journalistien tukirahastolle SJL:n erityispalkinto

Journalistien tukirahastolle SJL:n erityispalkinto

Journalistiliiton valtuusto on kaksipäiväisessä kokouksessaan myöntänyt Journalistien tukirahastolle erityismaininnan järjestötyöpalkintoja jakaessaan. “Tukirahaston perustaminen oli usean tahon yhteisponnistus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo puheessaan valtuustolle. “Kun verkkovihaa kokeneille pohdittiin aloitteen mukaisia tukimalleja, kävi nopeasti ilmi, että Journalistiliiton on hyvin vaikea liiton sääntöjen ja lakien puitteissa auttaa verkkovihaa kokeneita laajemmin”. “Ajatus rahaston perustamisesta ratkaisi ongelman. Journalistiliitto houkutteli mukaan kaikki isot mediatalot A-lehdet, Aller Median, Alma Median, Keskisuomalaisen, MTV:n, Sanoman, Turun Sanomat ja YLE:n. Mukaan lähtivät myös Medialiitto sekä tietenkin Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes, jonka suojiin rahasto perustettiin. Jokes hoiti rahaston organisaation rakentamisen sekä muun muassa keräyslupien hakemisen. Rahastolle perustettiin hoitokunta.” “Rahaston hoitokunnalle on kahden vuoden aikana käynyt perusteellisen selväksi, että uhkailun ja verkkovihan kohteeksi joutuneet journalistit joutuvat monella tavalla ahdistavaan tilanteeseen etenkin silloin, kun he toimivat freelancerina tai lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa. Työterveyshuoltoa tai palkallista sairauslomaa ei ole tarjolla ja hetkellinen työkyvyn menetys voi johtaa esimerkiksi oman yritystoiminnan kaatumiseen. Journalisti voi myös esimerkiksi joutua muuttamaan tai palkkaamaan ulkopuolisen keräämään sometilien törkyaineistosta otoksen rikosilmoitusta varten. Rahaston sopimusterapeuteille on ollut suuri tarve kriisin ollessa suurimmillaan. Rahaston sivuille on myös laadittu Journalistin verkkovihaopas, josta löytyy vinkkejä siihen, miten suojata yksityisyyttään ja mitä tehdä, jos joutuu verkkovihan kohteeksi.” Journalistien tukirahasto on toimintansa aikana käsitellyt 12 tukihakemusta. Rahasto on myöntänyt kahdeksan avustusta journalisteille, ja avustusten yhteissumma on yli 45 000 euroa. “Moni on antanut palautetta. Vaikka itsellä ei ole rahastolle tarvetta, niin ylpeys rahaston olemassaolosta on suuri. Moni myös sanoo, että tietoisuus sen olemassaolosta tuo turvaa. Joku auttaa, jos joudun tuohon tilanteeseen joskus”, Hanne Aho kertoi palkitsemispuheessaan. “Rahaston perustaminen ja sen ylläpitäminen on ollut laajan joukon yhteisponnistus ja lämmin, suuri kiitos kuuluu heille kaikille. Olkaa ylpeitä itsestänne, olkaa ylpeitä tästä saavutuksesta.”

Kulttuurijärjestöt vaativat elvytystä kulttuurialalle

Kulttuurijärjestöt vaativat elvytystä kulttuurialalle

Suomalaiset kulttuurijärjestöt julkaisivat tänään vetoomuksensa taiteen rahoituksen puolesta. “Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea. Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?,” vetoomuksessa kysytään. Myös Jokes allekirjoitti vetoomuksen. Lue koko vetoomus alla.

“Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17.5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kovemmin kuin suurempia summia liikuttelemaan tottuneet poliitikot ehkä tajuavat. Ala on keikkunut korona-ajan löysässä hirressä. Lisäksi Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Silti hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, ettei rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä.

Torjuntavoitoksi maalattua ratkaisua ei voi pitää oikeudenmukaisena eikä järkevänä. Alalla vallitsee suhteellisen yhtenäinen näkemys, että riippuvuus uhkapeleistä kannattaa purkaa ja rahoitus siirtää osaksi valtionbudjettia. Erkki Liikasen johtaman työryhmän raportti arvioi aiemmin tänä vuonna, että uudistus voitaisiin toteuttaa 2024 alkaen.
Ajoitus säästöille on kuitenkin kehno, koska seuraukset voivat olla pahempia kuin 1990-luvulla. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Vapaiden taiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien osa on jälleen ollut ankarin, eivätkä koronarajoitteiden kohdistukset ole helpottaneet tilannetta. Ensin kiinni ja viimeisenä auki, kuuluu kuohuvan kaksikymmenluvun opetus, jota äänestäjät eivät unohda.

Säästöt alkoivat jo ennen puoliväliriihtä. Myös pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön kohdistuu laajoja leikkauksia. 20 prosentin laskun seurauksena tukea vähennetään muun muassa Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja Pohjoismainen journalistikeskus lakkautetaan kokonaan.
Päätös tuntuu oireelliselta ja herättää kysymyksen, mihin viiteryhmään haluamme kuulua. Pohjoismainen konteksti ainakin tarjoaa tavan tarkastella myös kulttuurin merkitystä.
Pohjoismaisen kulttuurineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi oli vuoden 2020 lopussa myöntänyt kulttuurisektorille vähiten tukia koronan aikana.
Muut Pohjoismaat panostavat normaalistikin kulttuuriin Suomea enemmän ja laaja-alaisemmin. Esimerkiksi sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta tärkeää journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomi on ollut jo aiemmin kulttuurin  rahoituksessa maita jäljessä, ja nyt ero uhkaa kasvaa.

On aloitettava periaatteellinen keskustelu taiteen ja kulttuurin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Veikkauksen tukema toiminta on ollut suomalaisen kulttuurin selkäranka. Yhteiskunta rakentuu yhteiselle toiminnalle ja taiteissa syntyville yhteisille kokemuksille. Kriisiajan jälkeen kulttuuri auttaa jälleenrakennuksessa luomalla osallisuutta ja merkityksiä.

Nyt on aika täsmäelvyttää ja investoida. Sanat eivät tarkoita vain teitä ja tehtaita vaan kulttuurin elossapitoa ja elävöittämistä. Julkisen sektorin merkitys on siinä keskeisessä osassa Suomen väkimäärän ja historian vuoksi. Kulttuurin merkitys taloudelle on tähän asti koko ajan kasvanut. Tilastokeskuksen aineistoissa taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Vuonna 2018 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3.3 prosenttia, ja toimiala työllisti vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä.
Kerrannaisvaikutukset näkyvät ravintola- ja tapahtuma-aloilla, alueellisista talousvaikutuksista puhumattakaan. Kulttuuri on myös merkittävä imagotekijä: ei turisteja Suomeen turpeella houkutella.

Marginaalisena pidetyn taiteen tukeminen tarkoittaa nimenomaan valtavirran tukemista, sillä marginaalista nousevat kaikki uudet ideat. Sieltä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Uudet ideat luovat myös kulttuurivientiä, sekin on viime vuosina kasvanut.
Kilpailussa pärjääminen uhkaa nyt vaikeutua olennaisesti. Vaarana on, että vuosikymmenten aikana synnytetyt ja jalostetut rakenteet ja epäsuorat verkostot menetetään.

Kyse on elinkeinotoiminnasta, mutta ennen kaikkea suomalaisuuden sielusta: ennen, nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Valtio ja kulttuuri on rakennettu sanoin, kuvin ja sävelin, mielikuvituksesta ja haaveista. Taide rakentaa tunteen yhteisyydestä ja eroistakin. Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea. Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?”

Suomen arvostelijain liitto
Finlands svenska författareförening
Finlands Svenska Skådespelarförbund
Forum Artis
Grafia
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti
Kuvittajat
Kääntäjien ammattiosasto KAOS
Lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej
Lukukeskus
Nuoren Voiman Liitto
Sarjakuvantekijät
Suomen freelance-journalistit

Suomen Jazzliitto
Suomen Journalistiliitto
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
Suomen Kuvanveistäjäliitto
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
Suomen sarjakuvaseura
Suomen Säveltäjät
Suomen Taidegraafikot
Suomen Taiteilijaseura
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Taidemaalariliitto
Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto

Taiteilijajärjestö MUU
Teatterikeskus
Tutkimusyhdistys Suoni
Valokuvataiteilijoiden liitto

Kevään avoin apurahahaku alkaa

Kevään avoin apurahahaku alkaa

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön kevään avoin apurahahaku alkaa torstaina 15. huhtikuuta. Haettavana ovat Kopiosto-apurahat vapaamuotoisiin perusteltuihin käyttötarkoituksiin sekä opiskelijastipendit, työskentelyapurahat ja apurahat säätiön kursseille. Kopiosto-apurahojen lisäksi myönnetään Jyrki A. Juutin stipendit edunvalvontataitojen kehittämiseen ja Sananvapauden apurahoja pitkään ay-toiminnassa mukana olleille Journalistiliiton jäsenille.

Haettavana ovat myös 27 053 euron suuruiset Jokes-apurahat vuoden tutkimustyöskentelyyn. Jokes-apurahoja myönnetään  sananvapauden ja journalistisen työn tutkimukseen sekä yleisesti alaa hyödyttävään journalististen sisältöjen ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteeseen liittyvään tutkimukseen.

Nyt voit hakea myös apurahaa viron kielikurssille Tallinnaan sekä säätiön lokakuussa järjestämään Tiedon visualisoinnin työpajaan.

Lue tarkemmat hakuohjeet tästä.

 

 

Jokes 30 vuotta -juhlastipendi kymmenelle journalistille

Jokes 30 vuotta -juhlastipendi kymmenelle journalistille

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö on myöntänyt JOKES 30 vuotta -juhlastipendit. Säätiön 9 500 euron juhlastipendit jaettiin kymmenelle journalistille ja journalistien työparille luovaan tai tutkivaan journalistiseen työskentelyyn. Apuraha-hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 90.

Juhlastipendi myönnettiin muun muassa Tuomas Marjamäelle ja Merja Aakolle suomalaisen journalismin murrosta käsittelevän tv-draamasarjan taustatutkimukseen, Riikka Kaartiselle tietokirjan kirjoittamiseen yleisten lajien romahtamisesta, Heidi Piiroselle kuvajournalistiseen työskentelyyn ja Paavo Teittiselle Ihmiskauppa Suomessa -tietokirjan sekä dokumentin käsikirjoittamiseen. Katso kaikki apurahansaajat täältä.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Juhlavuotta juhlistetaan myös syyskuussa järjestettävässä säätiön juhlaseminaarissa.

Seuraavan kerran säätiön apurahoja voi hakea jo ensi viikolla, sillä kevään avoin apurahahaku alkaa 15. huhtikuuta.

Data on arvokasta vain, jos siitä pystytään jalostamaan oivalluksia

Data on arvokasta vain, jos siitä pystytään jalostamaan oivalluksia

Jokes järjestää syksyllä kolmipäiväisen Tiedon visualisoinnin työpajan journalisteille. Kouluttajana toimii datajournalisti, informaatiomuotoilija Juuso Koponen.

”Journalistin tehtävä on auttaa lukijoitaan, kuulijoitaan ja katsojiaan ymmärtämään, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Yhä enenevässä määrin tämä tarkoittaa eri lähteistä peräisin olevan datan tutkimista, analysoimista ja keskeisten havaintojen selittämistä yleisölle”, Juuso Koponen kuvaa datajournalismin keinojen osaamisen merkitystä journalisteille.

Data on käytännöllisesti katsoen ilmaista ja sitä on kaikkialla ympärillämme. Tarvitaan kykyä ymmärtää ja hyödyntää sitä. ”Data on lopulta arvokasta vain, jos siitä pystytään tavalla tai toisella jalostamaan oivalluksia ja sisäistämään se osaksi laajempaa ymmärrystä”. Viranomaiset, yritykset ja muut yhteiskunnalliset vallankäyttäjät viestivät keräämänsä datan perusteella enenevässä määrin itse. ”Jos journalistit eivät pysty analysoimaan, kyseenalaistamaan ja rinnastamaan näitä tietoja muista lähteistä kerättyihin aineistoihin vaan toistavat kritiikittä lehdistötiedotteisiin poimitut numerot, he eivät pysty myöskään täyttämään tehtäväänsä ”vallan vahtikoirana”, Koponen pohtii.

Koposen mukaan datajournalismia pitäisikin ajatella erillisen lajityypin sijasta läpileikkaavana osaamisalueena, josta on hyötyä jokaisessa toimituksessa ja lähes jokaisen jutun tai käsikirjoituksen kirjoittamisessa muiden tiedonhankinta- ja analyysikeinojen rinnalla. ”Ei olekaan sattumaa, että kansainväliset laatumediat kuten Washington Post tai Economist ovat satsanneet voimakkaasti datajournalismin ja tiedon visualisoinnin osaamiseen ja tuoneet datan osaksi kaikkia isoja feature-artikkeleitaan”.

Jokesin lokakuussa järjestettävään kolmepäiväiseen työpajaan valitaan 12 visualistia. Helsingissä järjestettävässä työpajassa edetään teoriasta visualisoinnin työkaluihin ja lopulta käytännön harjoituksiin. Kurssi on suunniteltu ammattijournalisteille. Työkaluina käytetään ilmaisia ohjelmia. Apuraha kattaa kurssin lisäksi matkakulut, majoituksen ja ruokailut kurssipäivien aikana. Kurssihaku alkaa 15. huhtikuuta.

Työpajan vetäjä Juuso Koponen on Koponen+Hildén-suunnittelutoimiston perustaja. Hän opettaa tiedon visualisointia ja datajournalismia useissa suomalaisissa korkeakouluissa, ja on yhdessä työparinsa Jonatan Hildénin kanssa kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen tiedon visualisoinnin perusteoksen Tieto näkyväksi. Kirja on käännetty myös englanniksi nimellä Data Visualization Handbook.

Kuva: Misa Sarasalo

 

Yhdeksälle kuvajournalistille kevään apuraha

Yhdeksälle kuvajournalistille kevään apuraha

Jokesin Lehtikuvaajarahasto jakoi eilen kevään apurahat. Apurahahakemuksia tuli määräaikaan mennessä 21 kappaletta, ja apuraha myönnettiin yhteensä yhdeksälle kuvajournalistille. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 40 980 euroa.

Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea elokuussa 2021. Jokesin Lehtikuvaajarahasto jakaa apurahoina lehtikuvan valo- ja digikopioinnista kertyvää Kopiosto-korvausta.

Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.

Hae Jokesin kielikurssille Tallinnaan

Hae Jokesin kielikurssille Tallinnaan

Jokes avaa uuden apurahahaun Tallinnassa elokuussa järjestettävälle viron kielikurssille. Kurssin on räätälöinyt Jokesille Tuglas -seura. Viron kielikurssille voi hakea säätiön kevään apurahahaun yhteydessä. Haku alkaa 15. huhtikuuta. Kielikurssistipendi kattaa kotimaan matkojen lisäksi matkat ja retket Virossa, majoituksen, aamiaiset, lounaat sekä kurssin ohjelman teatterilippuineen ja muine ohjelmakuluineen.

Kurssille valitaan kuusi viron kielen alkeet jo osaavaa journalistia. Kurssilaisille on tarjolla kaksi eri tasoryhmää. Perinteisten kieliopintojen lisäksi kurssin ohjelmassa on muun muassa tutustuminen media-alan koulutukseen Virossa, esimerkiksi Tallinnan yliopiston Baltian media- ja elokuvakoulussa. Kurssilla tutustutaan myös Viron media-alan nykytilanteeseen, vieraillaan toimituksissa ja keskustellaan virolaisten journalistien kanssa. Tallinnassa analysoidaan Suomen ja Viron suhteita Viron Suomi-toimijoiden kanssa, kuten suurlähetystön, Suomi-instituutin, Suomalaisen koulun ja Suomalais-virolaisen kauppakamarin kanssa. Kurssilla keskustellaan virolaisten asiantuntijoiden kanssa Viron yhteiskunta- ja kulttuurielämästä ja osallistutaan kulttuuritapahtumiin.

Kielikurssiin kuuluu myös päiväretki Haapsaluun, jossa tutustutaan kaupunkiin sekä Viron ruotsalaisten historiaan ja vieraillaan Lääne Elu-lehden toimituksessa. Matkalla saadaan myös katsaus ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Jos Covid19-virus estää turvallisen matkustamisen elokuussa, säätiö neuvottelee kurssin siirtämisestä turvallisempaan aikaan Tuglas-seuran ja kurssilaisten kanssa.

Lehtikuvaajarahaston hoitokunta nimetty

Lehtikuvaajarahaston hoitokunta nimetty

Jokesin Lehtikuvaajarahaston hoitokuntaan on nimetty kahdeksi vuodeksi lehtikuvaajat Jarmo Kontiainen Kalevasta, Jukka Ritola Aamulehdestä ja Kirsi-Maarit Venetpalo Salon Seudun Sanomista. Hoitokunnassa kausi jatkuu Ilta-Sanomien lehtikuvaajalla Pete Aarre-Ahtiolla, freelance-valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläisellä ja valokuvaaja-kuvatoimittaja Sarri Kukkosella.

Lehtikuvaajarahaston hoitokunta tekee Jokes-säätiön hallitukselle esityksen lehtikuvaajien apurahojen jakamisesta. Rahastolla on vuosittain kaksi apurahahakua. Seuraavan kerran rahaston apurahoja voi hakea alkusyksystä 2021. Kevään apurahapäätöksistä tiedotetaan maaliskuun lopulla.

Århus-kurssin teemoina vihreä siirtymä, tulevaisuuden journalismi ja uusi Eurooppa

Århus-kurssin teemoina vihreä siirtymä, tulevaisuuden journalismi ja uusi Eurooppa

Haku Århusin pohjoismaiselle journalistikurssille on alkanut. Kolmen viikon kurssi järjestetään loka-marraskuussa Bergenissä, Kööpenhaminassa ja Brysselissä. Kurssiohjelmassa keskitytään tällä kertaa tulevaisuuden journalismiin, vihreään siirtymään ja koronan jälkeiseen Eurooppaan. Haku päättyy 10. kesäkuuta.

Kurssille valitut journalistit voivat hakea apurahaa kurssimaksuun ja matkoihin Jokesilta.  Apurahahaku aukeaa kurssilaisten valinnan jälkeen. Opiskelijoille apurahoja ei myönnetä.

Tutustu kurssiohjelmaan täällä.

Kuva: Ina Ruokolainen.

Jokesin juhlavuoden stipendien haku alkaa

Jokesin juhlavuoden stipendien haku alkaa

Jokes 30 vuotta -juhlastipendien haku alkaa torstaina 11. helmikuuta. Juhlastipendeinä myönnetään luovaan tai tutkivaan journalistiseen työskentelyyn 9 500 euron työskentelyapurahoja.

Apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle sekä sähköisten viestimien verkkojulkaisuihin työskenteleville ja työskennelleille journalisteille, esimerkiksi toimittajille, valokuvaajille, graafikoille ja kuvittajille.

Jokes sai syntynsä vuonna 1991 Journalistiliiton liittohallituksen esityksestä. Säätiön tehtäväksi määritellään säädekirjassa journalistien ammattitaidon kohottamisen ja sananvapauden edistäminen.

Lue lisää juhlastipendien hakemisesta.