Hänninen jatkaa säätiön puheenjohtajana

Hänninen jatkaa säätiön puheenjohtajana

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö valitsi vuosikokouksessaan Ville Hännisen jatkamaan säätiön hallituksen puheenjohtajana. Hänninen on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen.

Säätiön hallitukseen nimettiin vuosiksi 2024 -2028 toimittajat Kirsi Huhtala Tampereelta, Päivi Alasuutari Oulusta ja Lauri Lehtinen Helsingistä. Hallituskausi jatkuu helsinkiläisillä toimittajilla Suvi Aholalla, Ville Hännisellä ja Janne Toivosella.

Jokes jakoi vuonna 2023 apurahoja yhteensä 1 304 231 euron edestä. Apurahoja myönnettiin yhteensä 447. Yli puolet apurahanhakijoista (54 %) sai apurahan. Säätiölle tilitettiin vuoden aikana Journalistiliiton Kopiosto-korvauksia yhteensä 1 498 847 euroa.

Apurahojen lisäksi Jokes tuki vuonna 2023 sananvapaushankkeita yhteensä 40 000 eurolla. Säätiö myönsi 30 000 euroa Turvaresidenssitoimintaan, jonka käytännön hallintoa hoitaa Artists at Risk. Turvaresidenssien tavoite luoda Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan journalisteille mahdollisuus toipua psyykkisesti sodasta, vainosta ja vankeudesta sekä tarjota mahdollisuus työskennellä ja verkostoitua Suomessa. Journalistien tukirahastoa tuettiin 10 000 eurolla vuonna 2023. 

Kevään apurahahaku alkaa perjantaina

Kevään apurahahaku alkaa perjantaina

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön kevään apurahahaku alkaa 12. huhtikuuta ja päättyy 10. toukokuuta kello 16.

Kopiosto-apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, ammattikuvaa syventävään työskentelyyn, kieli- ja opintomatkoihin, opintojen loppuunsaattamiseen sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.

Voit myös hakea säätiön ammatillisille kursseille. Syksyllä järjestetään audiokäsikirjoittamiseen syventyvä Podcast-paja ja kerronnalliseen journalismiin keskittyvä Featuren mestarikurssi.

Säätiö jakaa työskentelyapurahoja tieteen ja taiteen tekemiseen, esimerkiksi näyttelyihin ja kirjojen kirjoittamiseen. Haettavana on myös viisi puolen vuoden työskentelyapurahaa tietokirjan kirjoittamiseen tai taidejournalismiin. Opiskelijoille myönnetään vain opiskelijastipendejä opinnäytetyön tekemiseen.

Lue koko apurahailmoitus.

 

Lehtikuvituksille luodaan omaa arkistoa

Lehtikuvituksille luodaan omaa arkistoa

Grafia, Kuvittajat ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö aloittavat  pilottihankkeen kansallisen lehtikuvitusarkiston perustamiseksi. Arkiston kodiksi kaavaillaan Museoviraston kuvakokoelmien Journalistista kuva-arkistoa JOKAa, jonne on tallennettu jo yli 20 miljoonaa suomalaista lehtikuvaa.

Vaarana on, että iso joukko vanhoja ja uudempiakin journalistisia kuvituksia katoaa hitaasti kuvittajien ikääntymisen ja sähköisen arkistoinnin pirstaloitumisen myötä. ”Lehtikuvituksen ja pilapiirrosten tallentaminen on Suomessa ollut verrattain sattumanvaraisella pohjalla. Nyt on monin paikoin viimeiset hetket tallentaa lehtikuvittajien originaaleja organisoidusti ja turvallisesti”, sanoo Jokesin puheenjohtaja, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen.

Lehtikuvituksen arkistohanketta on puuhattu vuosikymmenien ajan, mutta hanke sai uutta puhtia, kun Grafia ja JOKES teettivät vuosina 2022–2023 toimittaja, tietokirjailija Satu Jaatisella Kertovat kuvat turvaan -selvityksen suomalaisten lehtikuvitusten arkistointitilanteesta. Selvityksen yhteydessä tehtiin kysely, jolla selvitettiin kuvittajien toiveita ja ajatuksia arkistointitilanteesta.

Grafian toiminnanjohtaja Katri Soramäen mukaan yhteishanke on tärkeä päänavaus journalistisen kuvituksen säilyttämiseksi jälkipolville: “Myös kuvittaminen digitalisoituu ja nyt alkavat olla viimeiset hetket koota aikoinaan paperille tehdyt kuvitusoriginaalit yhteen paikkaan.” 

 

Ville Tietäväisen Nato-kuvituksia Helsingin Sanomissa.

 

”Olemme järjestössä pitkään tavoitelleet kuvitusten arkistoa. Toivottavasti jo lähivuosina saamme digitalisoidun journalistisen kuvituksen kokoelman, jota voidaan hyödyntää tietokirjallisuudessa, tutkimuksissa, näyttelyprojekteissa ja dokumenteissa. Journalistinen kuvitus on täynnä tietoa omasta ajastaan”, sanoo Kuvittajat ry:n puheenjohtaja Sari Airola.

Mikään taho ei ole keskitetysti arkistoinut lehtikuvituksia Suomessa. Jonkin verran lehtikuvituksia toki löytyy eri arkistoista. Sarjakuvamuseo arkistoi sarjakuvaa, Mikkelissä toimiva Suomen Elinkeinoelämän arkisto mainoskuvaa ja Helsingin Sanomain säätiön Merkki-museon arkistossa on pääsääntöisesti Helsingin Sanomissa julkaistuja kuvituksia ja pilapiirroksia. 

Lehtikuvituksissa käytetään niin pilakuvia, käsitekuvituksia, henkilökuvituksia, reportaasikuvituksia, opetuskuvituksia kuin karikatyyrejakin. Kuvitus on kulkenut kirjoitetun tekstin rinnalla mukana lehdistön historian alusta alkaen. 

Arkistopilotin takana ovat Grafia ry, Kuvittajat ry ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr (JOKES). Hankkeen rahoitukseen on saatu 40 000 euron tuki Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen. Museovirasto antaa hankkeelle työtilat ja laitteet sekä asiantuntemuksensa. Arkistointipilotin määräaikaisen tekijän rekrytointi alkaa keväällä 2024, ja tehtävä alkaa elokuussa tai sopimuksen mukaan.

Journalistinen kuva-arkisto JOKA on osa Museoviraston Kuvakokoelmia. Se säilyttää, digitoi ja julkaisee keskeisten lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmia. JOKA huolehtii myös suomalaisen kuvajournalismin historian tallentamisesta. Arkisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta.

Virpi Talvitien lehtikuvituksia Helsingin Sanomissa 1990-luvulla.

 

JOKES jakaa puolen vuoden työskentelyapurahoja

JOKES jakaa puolen vuoden työskentelyapurahoja

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö laittaa huhtikuussa haettavaksi viisi puolen vuoden työskentelyapurahaa. Apurahoista kolme on tarkoitettu tietokirjan kirjoittamiseen, joko journalistiseen tietokirjaan tai tietokirjaan journalismista. Kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa myönnetään taidejournalismiin. Puolen vuoden työskentelyapurahan suuruus 15 000 euroa ja summa sisältää lakisääteisen MyEL-vakuutuksen kulut.

”Säätiö haluaa näillä apurahoilla osaltaan tukea keskittynyttä tietokirjan tekemistä”, sanoo säätiön puheenjohtaja Ville Hänninen. Jokesin tuki tietokirjallisuudelle on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietokirjojen kirjoittamiseen on jaettu keskimäärin reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Säätiön kevään haku alkaa 12. huhtikuuta. Puolen vuoden työskentelyapurahojen lisäksi työskentelyapurahoja voi hakea myös lyhyemmille työskentelyjaksoille, eikä työskentelyn tarvitse olla yhtäjaksoista. Journalistisiin tutkiviin hankkeisiin ja omaan erikoisalaan syventymiseen myönnetään vain 3 000 euron työskentelyapurahoja.


Kiitetty featuren mestarikurssi tulee jälleen

Kiitetty featuren mestarikurssi tulee jälleen

Mikä lehtijuttu vei viimeksi mennessään? Olikohan se featurejuttu? Kerronnalliset jutut vetävät nyt lukijoita, mutta moni toimittaja kaipaa lisää työkaluja niiden tekemiseen.

Jokesin toista kertaa järjestämällä mestarikurssilla tarjotaan käytännön oppeja featurekirjoittamiseen. Miten aiheesta rajataan kirkas idea? Miten featuren keinoilla saa lisäsyvyyttä henkilöjuttuihin? Millainen rakenne pakottaa lukemaan? Miten pidetään huolta, ettei kerronnallisuus tee tekstistä sepitettä? Kolmen päivän työpaja järjestetään syys-lokakuussa Helsingissä.

Työpajan vetäjinä ovat Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi – kirjan (Teos, 2022) toimittajat Tuomas Kaseva, Reetta Räty ja Olli Seuri. Lisäksi mukana on vierailijoina tunnettuja featuren tekijöitä, kuten Kodin Kuvalehden Ulla Ahvenniemi ja Long Playn Anu Silfverberg.

Kaksiosaisessa työpajassa käydään avointa keskustelua ja tehdään käytännön harjoituksia. Osallistujat tekevät syksyn aikana yhden julkaistavan jutun, jota ideoidaan ja editoidaan yhdessä vetäjien ja kurssilaisten kanssa. Samalla käydään läpi featuren keinoja ja työkalupakkia. Koulutus on tarkoitettu alalla jo toimiville journalisteille. Helsingissä järjestettävään työpajaan valitaan 12 journalistia.

Haku feature-työpajaan alkaa 14. huhtikuuta. Kurssiapuraha kattaa lounaiden ja aamukahvien lisäksi myös pitkämatkalaisten matka- ja majoituskulut.