Korona siirtää syksyn kursseja, Bruce Gilden -workshopin apurahat uudelleen hakuun

Korona siirtää syksyn kursseja, Bruce Gilden -workshopin apurahat uudelleen hakuun

Koronatilanteen kehitys eri maissa on tehnyt säätiön kielikurssien järjestämisestä palapelin, jossa eri maiden yhtenään vaihtuvat matkustusrajoitukset ovat hankaloittaneet kurssien järjestämistä. Viime vuonna kielikurssit jouduttiin perumaan kokonaan. Tänä vuonna Berliinin, Firenzen, Tallinnan, Tukholman ja Valencian kielikurssit saatin järjestettyä elo-syyskuun aikana, vaikkakin kursseihin perinteisesti kuuluvia mediatapaamisia ja vierailuja ei pystytty täysimääräisesti järjestämään. Lontoon kielikurssi siirrettiin lokakuun lopulle ja Montpellierin elokuun kurssi lokakuulle Nizzaan.

Koronan vuoksi kielikurssit järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti loppukesästä. Espanjan ja Italian kursseilla nautittiin huippulämpötiloissa, kun mittari kipusi Etelä-Euroopassa elokuussa lähelle 40:tä lämpöastetta. Ensi vuonna palataan perinteiseen kevätaikatauluun. Kielikurssit järjestetään touko-kesäkuussa 2022. Kielivalikoima ja kurssipaikkojen määrä pienenee tämänvuotisesta. Haku ensi vuoden kielikursseille avautuu syksyn apurahahaussa lokakuussa.

Säätiön ammatillisista kursseista myös Haastattelemisen mestarikurssi ja Animointi-workshop jouduttiin siirtämään syksylle. Bruce Gildenin katukuvauksen workshopia on siirretty kaksi kertaa, ja säätiön hallitus päätti peruuttaa sen, kun uutta ajankohtaa ei löydetty vuodelle 2021. Workshop järjestetään huhtikuussa 2022, ja apurahat työpajaan osallistumiseen avataan uudelleen syksyn apurahahaun yhteydessä lokakuussa.

 

 

Lehtikuvaajien apurahahaku alkaa elokuussa

Lehtikuvaajien apurahahaku alkaa elokuussa

Jokesin Lehtikuvaajarahaston syksyn apurahaku alkaa 19. elokuuta ja päättyy 9. syyskuuta 2021 kello 16.00. Rahasto myöntää Kopiosto-apurahoja lehtikuvaajille valokuvaproduktioiden tekemiseen, kuten näyttelyihin ja julkaisuihin, sekä läheisesti lehtikuvausta sivuaviin opintoihin, täydennyskoulutukseen, konferenssimatkoihin ja tutkimukseen.

Apurahaa hakevan valokuvaajan Kopiosto-valtakirjan tulee olla luovutettu Journalistiliitolle tai hakijan oikeus Kopiosto-apurahoihin on hakemuksessa perusteltava ammatillisella toiminnalla, työhistorialla. Apurahoja ei myönnetä opiskelijoille.

Apurahahakemus tehdään Jokesin sähköiseen apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava määräaikaan mennessä pankkitunnuksilla. Lue lisää Jokesin apurahojen hakemisesta täältä.

 

Jokes 30 vuotta  -juhlaseminaarissa puhutaan luottamuksesta ja polarisoitumisesta

Jokes 30 vuotta -juhlaseminaarissa puhutaan luottamuksesta ja polarisoitumisesta

Yhteiskunnallinen polarisaatio heikentää yleisön luottamusta journalismiin. Journalistin roolia haastetaan ja kyseenalaistetaan. Millaisilla keinoilla lukijoiden ja katselijoiden luottamusta ylläpidetään? Miten journalismi voi vahvistaa tai heikentää luottamusta?

Perinteisen median rinnalle on syntynyt uusia journalismiksi tekeytyviä julkaisuja ja JSN:oon kuulumattomia medioita. Mielipiteitä, näkökulmia ja Twitter-ulostuloja hiotaan lukijoiden sitouttamiseksi. Onko suomalainen journalismi polarisoitumassa tai politisoitumassa? Ohjaavatko some ja algoritmit journalismia?

Näitä kysymyksiä pohditaan säätiön juhlaseminaarissa 9. syyskuuta kello 13-18  ravintola Töölön auditoriossa Helsingissä. Mukana seminaarissa muun muassa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, toimittajat Pasi Kivioja, Susani Mahadura, Jussi Pullinen, Reetta Räty ja Robert Sundman, kirjailija Kaari Utrio sekä toimittajat Salla Vuorikoski ja Yagmur Özberkan. Ohjelma täydentyy kesän aikana. Seminaari on maksuton ja avoin. Ilmoittautuminen alkaa 22. kesäkuuta.

Katso seminaarin alustava ohjelma täältä ja ilmoittaudu mukaan.

Kuva: Pertti Jarla

Journalistien tukirahastolle PEN:in Sananvapauspalkinto

Journalistien tukirahastolle PEN:in Sananvapauspalkinto

Journalistien tukirahastolle on tänään myönnetty Suomen PEN:in Vuoden 2021 Sananvapauspalkinto. Palkinto on tunnustus sananvapauden puolesta ansioituneesti toimineelle henkilölle, yhdistykselle tai muulle toimijalle.

“Journalistien tukirahasto on esimerkki siitä, miten yhteisö puolustaa yhdessä jokaista jäsentään, avointa yhteiskuntaa ja vihasta vapaata keskustelua”, sanoi Suomen Penin puheenjohtaja Veera Tyhtilä palkinnon luovutustilaisuudessa Lapinlahden Lähteellä.

”Myöntämällä palkinnon Journalistien tukirahastolle Suomen PEN haluaa korostaa, että rohkaisevien lauseiden ja ajatusten lisäksi usein tarvitaan myös hyvin konkreettista tukea ja tekoja. Taloudellinen turva ja juridinen apu journalisteille tai muille henkilöille, jotka työnsä tai mielipiteenilmaisunsa takia ovat joutuneet vainoamisen, maalittamisen tai juridisen häirinnän kohteiksi, on tärkeää. Painostus ja vaino saattavat saattavat aiheuttaa monenlaisia raskaita seurauksia yksilölle, joka niiden kohteeksi joutuu, varsinkin jos tukena ei ole työyhteisöä tai työnantajaa. Oikeudenkäyntikulut ovat suuria ja saattavat helposti romahduttaa yksittäisen yksilön talouden ja terveyden. Tämä toimii edelleen pelkovaikuttimena ja näin häirinnän tekijä pyrkii aiheuttamaan itsesensuuria. PEN arvostaa elettä, jolla media-alan yhteisö kantaa yhteistä vastuuta jäsenistään ja näyttää, että ketään ei jätetä yksin”.

Tyhtilä toteaa, että vihapuhe pyrkii toimimaan terrorismin mekanismin tavoin: herättämään pelkoa, joka lamauttaa ja vaientaa, estäen osallistumista ja toimintaa. “Vihapuhe ei siis kuulu sananvapauden periaatteen piiriin, vaan on nimenomaisesti sen vastaista toimintaa. Tämän toiminnan seuraukset ovat äärimmäisen vakavia, sillä kun uhkauksia kohdistetaan esimerkiksi journalistiin tai tutkijaan, uhataan koko yhteiskunnan perustaa: ihmisten oikeutta saada tutkittua tietoa, jonka pohjalta maailmankuvan voi muodostaa ja siitä keskustella.”

PEN:in palkintoperusteissa todetaan, että hyökkäykset vapaata mediaa vastaan ovat yleistyneet globaalisti ja vaikuttavat muuttuneen järjestelmällisemmiksi ja eräällä tavalla osaksi poliittisen pelin toimintastrategiaa. Toimittajia uhkaillaan fyysisesti kenttätyössä, heitä painostetaan ja vangitaan kyseenalaisin syyttein. Kun aiemmin toimittajan kuolemaan johtavat tapahtumat olivat tyypillisiä sota-alueilla, tapahtuu niitä nyt demokraattisissa, rauhantilassa olevissa maissa yhtä lailla. Monet murhista ovat jääneet selvittämättä ja tutkijoita on epäilty haluttomuudesta selvittää tapauksia. Ongelmamaita ovat esimerkiksi Kiina, Venäjä, Egypti ja Meksiko, mutta myös esimerkiksi Puola ja Unkari.

“Myös Suomessa on pyritty vaientamaan toimittajia vihapuhekampanjoin ja uhkauksin, ja toisaalta vaatimalla mediasensuuria. On myös kuultu uhkauksia ja vaatimuksia eri medioiden lakkauttamisesta tai rajoittamisesta. Nämä vaatimukset ovat kohdistuneet Unkarin ja Puolan mallien mukaan myös yleisradiotoimintaan.”

Jokesin puheenjohtaja Ville Hänninen korosti kiitospuheessaan, että Tukirahaston syntyminen on monien toimijoiden yhteisen työn tulos. ”Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru, jonka riimitteli Kirsi Kunnas, joka käsittelee taloa, jonka rakensi Jussi. Siellä talossa on mallaspussi, pussissa hiiri joka möi sen, kissa joka söi sen ja niin edelleen. Samanlaisena Jussin talon rakennuksena pidän myös yhdistysten ja yhteiskunnan toimintaa. Ilmiöt ja ongelmat muuntuvat, kertautuvat ja skaalautuvat. Kaikenlaista sattuu, ristiriitaista ja omituistakin. Mutta jonain päivänä jotain talon näköistä saattaa tosiaan kajastaa horisontissa”, Hänninen kuvaa. “Elämme yksilöitä korostavaa ja prosesseja sumentavaa aikaa. Vaikka ei ole tärkeitä tekoja ilman niitä toteuttavia ihmisiä, eivät ihmiset ole paljoakaan ilman heitä kannattelevia rakenteita. Siksi pidän tyylikkäänä, että tänä vuonna PENin sananvapauspalkinnolla ei palkittu yksittäistä ihmistä vaan lukuisien ihmisten ponnistus. ’Yksin ei mies mainittavakaan nostaisi viisvaaksaista parrua, viiskerroksisesta talosta puhumattakaan, talosta puhumattakaan’, suomensi Arvo Turtiainen aikoinaan Vladimir Majakovskia.”

Tukirahaston puheenjohtaja toimittaja Matti Posio sanoo, että journalistien on puolustettava ammattiaan – avointa, mutta normeihin ja etiikkaan perustuvaa, ja lain on annettava sille suojansa. “Ja jos ketään muuta ei ammattiuran vaikeimmalla hetkellä löydy puolustamaan ammattikunnan haavoittuvimpia, esimerkiksi rohkeita freelancereita, tehköön sen sitten Journalistien tukirahasto. Yhteisvoimin, diskreetisti ja viipymättä.”

“Ammattiyhteisömme, median yritysten ja tukiorganisaatioiden, säätiöiden yhdessä perustama Journalistien tukirahasto on aidosti merkittävä osoitus siitä, että Suomessa toimittajan ammattia pidetään vielä arvossa eikä sen edustajia heitetä yhteiskunnan reuna-alueilla raateleville pedoille”, Posio toteaa.

Vuonna 2019 perustettu Journalistien tukirahasto on mediatalojen ja alan liittojen yhdessä perustama rahasto, joka auttaa uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja. Tukirahaston perustivat Journalistiliitto ja Medialiitto sekä isot mediatalot A-lehdet, Aller Media, Alma Media, Keskisuomalainen, MTV, Sanoma, Turun Sanomat ja YLE. Myöhemmin mukaan on liittynyt myös Ilkka-Yhtymä. Rahasto perustettiin Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Jokesin suojiin. Journalistien tukirahasto on toimintansa aikana käsitellyt 12 tukihakemusta. Rahasto on myöntänyt kahdeksan avustusta journalisteille, ja avustusten yhteissumma on yli 45 000 euroa. Toimintaa rahoitetaan sekä perustamispääomalla että lahjoituksilla.

 

 

Kevään apurahat myönnetty

Kevään apurahat myönnetty

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö on jakanut kevään apurahat. Määräaikaan mennessä saapui 177 hakemusta. Säätiö myönsi 107 apurahaa, yhteensä  425 963 euroa. Koronapandemia näkyi hakemuksissa yhä, sillä kielikurssi- ja matka-apurahahakemuksia saapui tavanomaista pienempi määrä. Seuraavan kerran säätiön apurahoja voi hakea elokuussa, jolloin tukevat hakuun pikkustipendit Journalismin juhlaan osallistumiseen ja Lehtikuvaajarahaston apurahat valokuvaproduktioiden tekemiseen sekä lehtikuvaajien ammatilliseen kouluttautumiseen.

Myönnetyt apurahat löydät täältä.

Kevään apurahat myönnetty

Jokes 30 vuotta -juhlastipendi kymmenelle journalistille

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö on myöntänyt JOKES 30 vuotta -juhlastipendit. Säätiön 9 500 euron juhlastipendit jaettiin kymmenelle journalistille ja journalistien työparille luovaan tai tutkivaan journalistiseen työskentelyyn. Apuraha-hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 90.

Juhlastipendi myönnettiin muun muassa Tuomas Marjamäelle ja Merja Aakolle suomalaisen journalismin murrosta käsittelevän tv-draamasarjan taustatutkimukseen, Riikka Kaartiselle tietokirjan kirjoittamiseen yleisten lajien romahtamisesta, Heidi Piiroselle kuvajournalistiseen työskentelyyn ja Paavo Teittiselle Ihmiskauppa Suomessa -tietokirjan sekä dokumentin käsikirjoittamiseen. Katso kaikki apurahansaajat täältä.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Juhlavuotta juhlistetaan myös syyskuussa järjestettävässä säätiön juhlaseminaarissa.

Seuraavan kerran säätiön apurahoja voi hakea jo ensi viikolla, sillä kevään avoin apurahahaku alkaa 15. huhtikuuta.