Hänninen jatkaa säätiön puheenjohtajana

Hänninen jatkaa säätiön puheenjohtajana

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö valitsi vuosikokouksessaan Ville Hännisen jatkamaan säätiön hallituksen puheenjohtajana. Hänninen on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen.

Säätiön hallitukseen nimettiin vuosiksi 2024 -2028 toimittajat Kirsi Huhtala Tampereelta, Päivi Alasuutari Oulusta ja Lauri Lehtinen Helsingistä. Hallituskausi jatkuu helsinkiläisillä toimittajilla Suvi Aholalla, Ville Hännisellä ja Janne Toivosella.

Jokes jakoi vuonna 2023 apurahoja yhteensä 1 304 231 euron edestä. Apurahoja myönnettiin yhteensä 447. Yli puolet apurahanhakijoista (54 %) sai apurahan. Säätiölle tilitettiin vuoden aikana Journalistiliiton Kopiosto-korvauksia yhteensä 1 498 847 euroa.

Apurahojen lisäksi Jokes tuki vuonna 2023 sananvapaushankkeita yhteensä 40 000 eurolla. Säätiö myönsi 30 000 euroa Turvaresidenssitoimintaan, jonka käytännön hallintoa hoitaa Artists at Risk. Turvaresidenssien tavoite luoda Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan journalisteille mahdollisuus toipua psyykkisesti sodasta, vainosta ja vankeudesta sekä tarjota mahdollisuus työskennellä ja verkostoitua Suomessa. Journalistien tukirahastoa tuettiin 10 000 eurolla vuonna 2023. 

Kevään apurahahaku alkaa perjantaina

Kevään apurahahaku alkaa perjantaina

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön kevään apurahahaku alkaa 12. huhtikuuta ja päättyy 10. toukokuuta kello 16.

Kopiosto-apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, ammattikuvaa syventävään työskentelyyn, kieli- ja opintomatkoihin, opintojen loppuunsaattamiseen sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.

Voit myös hakea säätiön ammatillisille kursseille. Syksyllä järjestetään audiokäsikirjoittamiseen syventyvä Podcast-paja ja kerronnalliseen journalismiin keskittyvä Featuren mestarikurssi.

Säätiö jakaa työskentelyapurahoja tieteen ja taiteen tekemiseen, esimerkiksi näyttelyihin ja kirjojen kirjoittamiseen. Haettavana on myös viisi puolen vuoden työskentelyapurahaa tietokirjan kirjoittamiseen tai taidejournalismiin. Opiskelijoille myönnetään vain opiskelijastipendejä opinnäytetyön tekemiseen.

Lue koko apurahailmoitus.

 

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Faktapohjaisuus on journalismin perusta, ilman sitä ei ole journalismia”, sanoo Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssin vetäjä toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Toukokuussa 2024 järjestettävä Jokesin kolmen päivän mestarikurssi on syväsukellus mis- ja disinformaation maailmaan.  Työpajassa keskitytään käytännön taitoihin ja opetellaan tutkimaan erilaisia verkkoaineistoja, kuten someprofiileja, kuvia, videoita, karttoja, verkkosivuja ja tekoälyn generoimia kuvia. Osallistujat harjoittelevat geopaikannusta ja muita OSINT-tekniikoita sekä pääsevät parantamaan tiedonhakutaitojaan. Kurssin jälkeen he osaavat myös huolehtia tietoturvastaan ja varautua mahdollisiin verkkovihakampanjoihin.

”Jokaiselle toimittajalle olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin erilaisia tiedonhaun tekniikoita, osata jäljittää ja paikantaa kuvia ja videoita sekä tunnistaa erilaisia disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo.

”Aikana, jolloin disinformaation määrä sekä kasvaa väistämättä että löytää jatkuvasti uusia, yhä vaikeammin tunnistettavia muotoja, tällä kurssilla opetettavat taidot ovat yhä tärkeämpiä kaikille toimittajille.”

Teknologia kehittyy nopeasti, ja journalistien on hankala pysyä perässä esimerkiksi manipuloidun äänen ja erilaisten tekoälyfeikkien tahdissa. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin Slovakian vaaleissa levinneistä deepfake-videoista, joissa syväväärennyksillä harhautettiin äänestäjiä. ”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

Tiedon verifiointiin ja disinformaatioon erikoistunut toimittaja Johanna Vehkoo on tehnyt Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa vuodesta 2015. Vuodet 2022-2023 hän toimi journalistiikan työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Kouluttamisen ja journalismin lisäksi hän on julkaissut myös tietokirjoja, muun muassa Valheenpaljastajan käsikirjan vuonna 2019.

Vehkoon lisäksi mestarikurssilla kuullaan vierailevia kouluttajia, esimerkiksi kanadalaista ProPublican toimittaja Craig Silvermania. ”Craig on  mielestäni kenties maailman paras disinformaatioaiheiden kouluttaja,” Vehkoo sanoo. ”Hän on tällä alueella todellinen pioneeri. Hän löytää aina uusia tekniikoita ja kikkoja, joiden avulla tehdä todella kiinnostavaa journalismia disinformaatiosta. Craig näyttää työpajassa, mitä kaikkea toimittaja voi saada irti verkkosivustoista ja digitaalisista mainoksista. Tässä tiedon verifiointi on myös tutkivaa journalismia.”

Vehkoo toivoo suomalaisen journalismin tiedontarkistukseen systemaattisuutta ja ajattelutavan muutosta. ”Suomessa faktojen tarkistaminen otetaan annettuna, se on sellainen itsestäänselvyys, johon ei useinkaan kiinnitetä erityistä huomiota, paitsi tietenkin tulenaroissa aiheissa ja tutkivassa journalismissa. Faktantarkistusta ja tiedon verifiointia pitäisi kuitenkin tehdä systemaattisesti, ja erityisesti erilaisten internet-aineistojen kohdalla verifiointi vaatii tiettyjen työkalujen ja tekniikoiden hallintaa. Näitä ovat esimerkiksi hakuoperaattoreiden sujuva ja luova käyttö sekä erilaiset kuvien ja videoiden jäljittämisen työkalut.”

”Kuuntelen joitakin yhdysvaltalaisia podcasteja, joiden lopussa aina kerrotaan, kuka oli toiminut jakson faktantarkistajana. Luen New Yorkeria, jolla on oma faktantarkistusosastonsa. Seuraan lukuisia julkaisuja, jotka tarkistavat ja kumoavat verkossa liikkuvaa disinformaatiota. BBC perusti hiljattain uuden BBC Verifyn, jossa työskentelee 60 journalistia. Suomalaisesta journalistisesta kulttuurista puuttuu tällainen lähes kokonaan.”

Haku Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssille on käynnissä. Apurahahaku kurssille päättyy 10. marraskuuta kello 16.

Syksyn freelance-apurahat myönnetty

Syksyn freelance-apurahat myönnetty

Jokesin Freelance-apurahojen hoitokunta on myöntänyt syksyn apurahat freelancereiden ammattitaidon ylläpitämiseen.

Määräaikaan mennessä saapui 69 apurahahakemusta.  Apurahoja myönnettiin 46, yhteensä 26 452 euroa.

Freelancereiden apurahojen myöntäminen siirtyi vuoden alussa uuden freelance-hoitokunnan tehtäväksi, jossa ovat edustettuina sekä sähköisen puolen että printtipuolen freelancerit.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön hallitus vahvistaa vuosittain freelance-apurahoihin käytettävän summan. Vuoden aikana on myönnetty 85 apurahaa, yhteensä 50 053 euroa. Apurahat rahoitetaan Kopiosto-korvauksin, jotka kertyvät kopioidun lehdistöaineiston ns. toissijaisesta käytöstä ja digitaalisesta kopioinnista.

Seuraavan kerran freelancereiden ammatilliseen kouluttautumiseen tarkoitettuja apurahoja voi hakea tammikuussa 2023. Parhaillaan on käynnissä säätiön Lehtikuvaajarahaston apurahahaku. Säätiön syksyn haku aukeaa lokakuussa.

Katso myönnetyt apurahat.

 

Lehtikuvaajarahaston apurahahaku alkaa syyskuussa

Lehtikuvaajarahaston apurahahaku alkaa syyskuussa

Jokesin Lehtikuvaajarahaston syksyn apurahahaku aukeaa 4. syyskuuta 2023.

Lehtikuvaajien Kopiosto-apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle sekä sähköisten viestimien verkkojulkaisuille työskenteleville ja työskennelleille valokuvaajille.

Apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, jatko-opintoihin, kieliopintoihin, alaan liittyvään tutkimustyöhön ja ammattikuvaa syventävään työskentelyyn kuten kieli- ja opintomatkoihin sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.

Apurahahaku päättyy 29.9. 2023 kello 16, jolloin sähköisen hakemuksen on oltava jätetty säätiön apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla hakuajan loppuun mennessä, muuten sitä ei oteta käsittelyyn.

Lue apurahailmoitus täällä.

Syksyn freelance-apurahat myönnetty

Kevään apurahahaussa jaettiin yli puoli miljoonaa

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön kevään Kopiosto-apuraha myönnettiin 111 hakijalle. Apurahahakemuksia saapui määräaikaan mennessä 232. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 512 262 euroa.

Suurin 28 709 euron apuraha myönnettiin tutkijatohtori Pauliina Penttilän postdoc-tutkimukseen yleisöpalautteen ja juttuvinkkien käsittelystä, sisällöstä ja merkitykseksestä journalismille. Työpari Laura Friman ja Mikko Mattlar saivat 14 000 euron apurahan Suosikki-lehden historiaa käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen.

Toimittaja Hannu Harjulle myönnettiin 8 000 euron apuraha ohjaaja Jouko Turkan elämäkerran kirjoittamiseen, valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläiselle 8 000 euroa luovan alan freelancereita käsittelevään tietokirjaan ja valokuvaaja Leena Louhivaaralle  8 000 euron apuraha kahden sukupolven naisvalokuvaajaa käsittelevän valokuvanäyttelyn kuvaamiseen.

Tänä keväänä ei myönnetty yhtään Sananvapauden apurahaa tai Jyrki A. Juutin muistostipendiä, sillä hakemuksia ei näihin tarkoituksiin saapunut.

Katso kaikki apurahat tästä.