Haku Århusin pohjoismaiselle kurssille alkaa

Haku Århusin pohjoismaiselle kurssille alkaa

Århusin pitkä pohjoismainen journalistikurssi keskittyy tänä vuonna ilmastokriisiin sekä arktisen alueen ja Pohjois-Atlantin jännittyneeseen tilanteeseen. Suurvaltasuhteiden kiristyminen ja jännitteet alueella vaikuttavat pohjoismaihin, ja alueen turvallisuusarkitehtuuri on muutoksessa, kun Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Natoon.

Kurssi järjestetään lokakuussa Kööpenhaminassa, Reykjavikissa ja Nuukissa. Haku kurssille päättyy 12. toukokuuta 2024.

Århus-kurssia on järjestetty vuosikymmeniä ja se on tarjonnut suomalaisille toimittajille loistavan mahdollisuuden verkostoitua pohjoismaisten kollegoiden kanssa. ”Kurssi pureutui ajankohtaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin kiinnostavasti ja tarjosi uusia näkökulmia pohjoismaiseen yhteistyöhön,” kertoo vuoden 2023 kurssille osallistunut Salla Nazarenko.

Jotta kurssista saa mahdollisimman paljon irti, vahva ruotsintaito tai tanskan osaaminen auttaa. Opetuskielenä on skandinaaviska.

Jokes myöntää apurahoja kurssimaksuun ja kotimaan matkoihin. Opiskelijoille näitä apurahoja ei myönnetä. Säätiön apurahoja voi hakea kevään apurahahaussa, joka alkaa 12. huhtikuuta ja päättyy 10. toukokuuta.

Tutustu kurssiin täällä.

Kuva: John Frølich

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Faktapohjaisuus on journalismin perusta, ilman sitä ei ole journalismia”, sanoo Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssin vetäjä toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Toukokuussa 2024 järjestettävä Jokesin kolmen päivän mestarikurssi on syväsukellus mis- ja disinformaation maailmaan.  Työpajassa keskitytään käytännön taitoihin ja opetellaan tutkimaan erilaisia verkkoaineistoja, kuten someprofiileja, kuvia, videoita, karttoja, verkkosivuja ja tekoälyn generoimia kuvia. Osallistujat harjoittelevat geopaikannusta ja muita OSINT-tekniikoita sekä pääsevät parantamaan tiedonhakutaitojaan. Kurssin jälkeen he osaavat myös huolehtia tietoturvastaan ja varautua mahdollisiin verkkovihakampanjoihin.

”Jokaiselle toimittajalle olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin erilaisia tiedonhaun tekniikoita, osata jäljittää ja paikantaa kuvia ja videoita sekä tunnistaa erilaisia disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo.

”Aikana, jolloin disinformaation määrä sekä kasvaa väistämättä että löytää jatkuvasti uusia, yhä vaikeammin tunnistettavia muotoja, tällä kurssilla opetettavat taidot ovat yhä tärkeämpiä kaikille toimittajille.”

Teknologia kehittyy nopeasti, ja journalistien on hankala pysyä perässä esimerkiksi manipuloidun äänen ja erilaisten tekoälyfeikkien tahdissa. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin Slovakian vaaleissa levinneistä deepfake-videoista, joissa syväväärennyksillä harhautettiin äänestäjiä. ”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

Tiedon verifiointiin ja disinformaatioon erikoistunut toimittaja Johanna Vehkoo on tehnyt Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa vuodesta 2015. Vuodet 2022-2023 hän toimi journalistiikan työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Kouluttamisen ja journalismin lisäksi hän on julkaissut myös tietokirjoja, muun muassa Valheenpaljastajan käsikirjan vuonna 2019.

Vehkoon lisäksi mestarikurssilla kuullaan vierailevia kouluttajia, esimerkiksi kanadalaista ProPublican toimittaja Craig Silvermania. ”Craig on  mielestäni kenties maailman paras disinformaatioaiheiden kouluttaja,” Vehkoo sanoo. ”Hän on tällä alueella todellinen pioneeri. Hän löytää aina uusia tekniikoita ja kikkoja, joiden avulla tehdä todella kiinnostavaa journalismia disinformaatiosta. Craig näyttää työpajassa, mitä kaikkea toimittaja voi saada irti verkkosivustoista ja digitaalisista mainoksista. Tässä tiedon verifiointi on myös tutkivaa journalismia.”

Vehkoo toivoo suomalaisen journalismin tiedontarkistukseen systemaattisuutta ja ajattelutavan muutosta. ”Suomessa faktojen tarkistaminen otetaan annettuna, se on sellainen itsestäänselvyys, johon ei useinkaan kiinnitetä erityistä huomiota, paitsi tietenkin tulenaroissa aiheissa ja tutkivassa journalismissa. Faktantarkistusta ja tiedon verifiointia pitäisi kuitenkin tehdä systemaattisesti, ja erityisesti erilaisten internet-aineistojen kohdalla verifiointi vaatii tiettyjen työkalujen ja tekniikoiden hallintaa. Näitä ovat esimerkiksi hakuoperaattoreiden sujuva ja luova käyttö sekä erilaiset kuvien ja videoiden jäljittämisen työkalut.”

”Kuuntelen joitakin yhdysvaltalaisia podcasteja, joiden lopussa aina kerrotaan, kuka oli toiminut jakson faktantarkistajana. Luen New Yorkeria, jolla on oma faktantarkistusosastonsa. Seuraan lukuisia julkaisuja, jotka tarkistavat ja kumoavat verkossa liikkuvaa disinformaatiota. BBC perusti hiljattain uuden BBC Verifyn, jossa työskentelee 60 journalistia. Suomalaisesta journalistisesta kulttuurista puuttuu tällainen lähes kokonaan.”

Haku Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssille on käynnissä. Apurahahaku kurssille päättyy 10. marraskuuta kello 16.

Syksyn apurahahaku alkaa

Syksyn apurahahaku alkaa

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön apurahahaku alkaa 13. lokakuuta ja päättyy 10. marraskuuta kello 16. Apurahoja haetaan Jokesin sähköisen apurahajärjestelmän kautta.

Kopiosto-apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, täydennyskoulutukseen, alan tutkimukseen, ammattikuvaa syventävään työskentelyyn, kieli- ja opintomatkoihin, opintojen loppuunsaattamiseen sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta. Opiskelijoille myönnetään vain opiskelijastipendejä opinnäytetyön tekemiseen. Lisäksi myönnetään Sananvapauden apurahoja pitkään Journalistiliiton järjestötehtävissä toimineille liiton aktiiveille sekä Jyrki A. Juutin muistostipendejä ammattiyhdistystoiminnassa tarvittavien edunvalvontavalmiuksien kehittämiseen sekä työmarkkinoita koskeviin hankkeisiin.

Nyt voit myös hakea myös keväällä 2024 järjestettäville säätiön ammatillisille kursseille. Huhti-toukokuussa järjestetään Tuomas Kasevan ja Reetta Rädyn luotsaama Editointipaja ja toukokuussa Johanna Vehkoon vetämä Faktantarkistuksen ja tiedon verifioinnin mestarikurssi. Lisäksi huhtikuussa järjestetään säätiön järjestyksessään toinen HEAT-kurssi (Hostile Environment Awareness Training) kriisialueilla työskenteleville journalisteille.

Keväällä 2024 järjestetään myös säätiön perinteiset kahden viikon kielikurssit Berliinissä, Lontoossa, Madridissa ja Tukholmassa. Kursseille haetaan tässä apurahahaussa.

Lue tarkkaan säätiön apurahailmoitus ennen apurahan hakemista.

”Editoijan ja kirjoittajan yhteistyö voi johtaa huippusuoritukseen, tai karille”

”Editoijan ja kirjoittajan yhteistyö voi johtaa huippusuoritukseen, tai karille”

”Editoija lukee juttua lukijan, ei tekijän silmin. Hän on eräänlainen esilukija. Editoijalla ja toimittajalla on aina yhteinen tavoite: tehdä mahdollisimman hyvä juttu, jonka mahdollisimman moni lukija lukee. Jotta toimittaja saa tehtyä sellaisen, editoijan sparraus ja kannustus on korvaamaton apu. Editointia tarvitaan koko juttuprosessin ajan, jotta toimittaja löytää ja valitsee mahdollisimman hyvät aiheet, ideat, näkökulmat ja lähteet.”

Näin ajattelevat kokeneet editorit ja toimittajat Reetta Räty ja Tuomas Kaseva. He vetävät keväällä 2024 Helsingissä järjestettävän kolmipäiväisen Jokesin Editointipajan.

Rädyn ja Kasevan lisäksi kurssilla toimivat opettajina muun muassa Sunnuntaisuomalaisen toimittaja Aino Heikkonen, Kodin Kuvalehden ja ET:n toimituspäällikkö Ulla Ahvenniemi sekä Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli.

Jokesin paja on suunnattu erityisesti journalisteille, jotka ovat työskennelleet editoijan roolissa verraten vähän aikaa ja kaipaavat editoijan työkalupakin ja identiteetin vahvistamista. Editointipajaan valitaan 12 journalistia, ja kurssille toivotaan editoijia kaikenlaisista ja kaikenkokoisista journalistisista julkaisuista eri puolilta Suomea. Pääpaino on sekä sanoma- että aikakauslehtityyppisissä, perusuutista pidemmissä jutuissa.

Editoija saa kurssilta jokapäiväisiä työkaluja editoinnin kaikkiin vaiheisiin: miten auttaa toimittajaa löytämään kiinnostava näkökulma, miten tehdä houkuttelevia otsikoita ja aloituksia, mihin jutun sisällön ja kielen asioihin kannattaa eniten kiireessä keskittyä, miksi sekava rakenne pilaa lukukokemuksen. Opetus koostuu luennoista, keskusteluista ja harjoituksista.

Koska editoijan työ on itsenäistä ja usein yksinäistäkin, Tuomas ja Reetta lupaavat, että kurssilla jaetaan vertaiskokemuksia onnistuneista ja haasteellisista editointitilanteista.

”Loppuvaiheessa editoija varmistaa, että juttu kulkee sujuvasti, jutun imu pitää otteessaan ja lukija saa jutusta toivomansa ja vähän enemmänkin. Editoijan ja kirjoittajan yhteistyö voi johtaa huippusuoritukseen, tai karille. Tämän takia puhumme kurssilla paitsi tekniikoista ja työkalupakista, myös editoinnista sosiaalisena tilanteena.”

Haku Editointipajaan alkaa 13. lokakuuta, kun Jokesin syksyn apurahahaku aukeaa. Apuraha kattaa kurssin lisäksi aamiaiset, lounaat ja iltapäiväkahvit sekä pitkämatkalaisten matkakulut ja majoituksen Villa Salinissa Helsingin Lauttasaaressa.

Århusin journalismikurssi keskittyy Pohjoismaiden uuteen kansainväliseen tilanteeseen

Århusin journalismikurssi keskittyy Pohjoismaiden uuteen kansainväliseen tilanteeseen

Hakua perinteiselle Århusin pitkälle pohjoismaiselle journalistikurssille on jatkettu 25. elokuuta saakka. Jokes jakaa apurahoja kurssille osallistumiseen.

Nordisk Journalist Centerin kurssi pidetään kahdessa jaksossa: Tromssassa ja Oslossa  27.10.- 3.11.2023 ja Brysselissä 26.11.-1.12.2023.

Vuoden 2023 Århus-kurssilla käsitellään Pohjoismaiden uutta tilannetta. Viimeiset 30 vuotta yritettiin rakentaa luottamusta ja yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta nyt suhteet ovat romahtaneet. Uudessa tilanteessa kaikki Pohjoismaat ovat pian osa Naton pohjoista kylkeä. Arktisessa neuvostossa yritetään jatkaa ilman Venäjää. Turvallisuus, talous, ympäristö ja ilmasto liittyvät erottamattomasti suurvaltojen yhteenottoon alueella.

Jokesista voi hakea apurahaa Århus-kurssin kurssimaksuun ja matkakuluihin. Apurahahaku avautuu, kun kurssilaiset on valittu. Apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle ja sähköisten ja muiden medioiden verkkojulkaisulle työskenteleville journalisteille. Opiskelijoille näitä apurahoja ei myönnetä.

Lue lisää kurssista: Arktis och den nya nordiska värkligheten.

HEAT-kurssin osallistujat valittu

HEAT-kurssin osallistujat valittu

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön HEAT-kurssille on valittu kymmenen journalistia. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 22. Kurssille valittiin valokuvaajat Pete Aarre-Ahtio, Emilia Anundi, Emmi Korhonen, Vilma Romsi ja Vesa Moilanen sekä toimittajat Maija Liuhto, Mikko Marttinen, Katriina Pajari, Saana Uosukainen ja Hanna Visala.

Kesäkuussa pääkaupunkiseudulla järjestettävä viisipäiväinen HEAT-kurssi (Hostile Environment Awareness Training)  on tarkoitettu vaativissa kriisi- ja konfliktiolosuhteissa työskenteleville toimittajille ja kuvaajille. Kurssin toteuttaa MediaTurva.