mennessä admin | maalis 12, 2025
Museovirasto kerää tietoa Suomessa toimivista ja toimineista lehtikuvituksen tekijöistä ja heidän tuotannostaan. Kysely on osa hanketta, joka tähtää kansallisen lehtikuvitusarkiston perustamiseen.
Millaista lehtikuvitusta Suomessa on tehty? Ketkä kuvittajat ovat tehneet kuvituksia mihinkin mediaan? Kuinka moni kuvittaja olisi kiinnostunut lahjoittamaan lehtikuvituksiaan niihin keskittyvälle arkistolle? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia lehtikuvitusten tekijöille suunnatulla kyselyllä, joka on osa lehtikuvitusarkisto-hanketta.
Hankkeen takana ovat Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES, Grafia ja Kuvittajat ry. Pilottihankkeen yhteistyökumppanina toimii Museovirasto, joka tarjoaa tilat, laitteet ja asiantuntemuksensa hankkeelle. Pilottivaiheessa luodaan periaatteet, joilla lehtikuvitusarkisto toimisi, ja selvitetään lehtikuvitusten arkistointiin vaikuttavia tekijöitä.
– Nyt tehtävällä kyselyllä haetaan lehtikuvitusten arkistointia pitkällä tähtäimellä tukevaa tietoa ja laajempaa käsitystä lehtikuvituksesta Suomessa. Samalla haluamme kartoittaa, millaisia kuvituksia lehtikuvitusarkistoon voitaisiin saada, jos niille tulevaisuudessa olisi oma arkisto, kertoo hankkeessa suunnittelijana työskentelevä Sandra Lindblom.
Kysely on osa lehtikuvitusarkisto-hankkeeseen liittyvää selvitystyötä. Osana hanketta Museovirasto ottaa vastaan joidenkin kuvittajien lehtikuvitustuotantoa tutkiakseen, millaisia erityiskysymyksiä lehtikuvitusten arkistointiin liittyy. Neuvotteluja lahjoituksista käydään parhaillaan viiden kuvittajan ja yhden perikunnan kanssa. Lisäksi hanke tutkii, mitkä museot, arkistot, järjestöt ja instituutiot säilyttävät tällä hetkellä kokoelmissaan lehtikuvituksia. Tietoa lehtikuvituksen historiasta Suomessa haetaan myös haastattelemalla vanhemman polven kuvittajia.
Kysely lehtikuvituksen tekijöille
Lisätietoja lehtikuvitusarkisto-hankkeesta
mennessä admin | loka 17, 2024
Lehtikuvitusarkiston projektisuunnittelijana aloittaa joulukuun alussa filosofian maisteri Sandra Lindblom. Grafian, Kuvittajat ry:n ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön vuoden kestävässä pilottihankkeessa laaditaan suuntaviivat kansalliselle lehtikuvitusarkistolle.
Sandra Lindblom on taidehistorioitsija, joka on työskennellyt monipuolisesti museo-, taide- ja arkistoalan tehtävissä vuodesta 2015 alkaen. Lisäksi hänellä on kokemusta projektinhallinnasta ja työstä kulttuurialan järjestöjen kanssa.
”Kansallisen lehtikuvitusarkiston pilottihankkeessa minua kiinnostaa mahdollisuus tukea lehtikuvitusten säilymistä ja tutkimusta”, Lindblom kertoo. ”Olen työskennellyt itse tutkimuksen parissa ja tiedän, että arkistot ovat historiantutkimuksen edellytys. Arkistot tarjoavat aikalaislähteitä, jotka toimivat todistuskappaleina menneisyydestä. On hienoa päästä tekemään yhteistyötä muun muassa kuvittajien ja heidän perikuntiensa kanssa.”
Lindblom toivoo, että hankkeen aikana valmistuu selkeä näkymä sille, miten kuvituksia tulevaisuudessa systemaattisesti arkistoidaan. ”Arkistoinnin merkitys on tallentaa kulttuuriperintöä, turvata sen säilyminen ja tehdä sitä saavutettavaksi. Olisi hienoa, että pilottihanke lisäisi laajan yleisön tietoisuutta lehtikuvituksista ja niiden merkityksestä.”
Lehtikuvitusarkiston kodiksi kaavaillaan Museoviraston kuvakokoelmien Journalistista kuva-arkistoa JOKAa, jonne on tallennettu jo yli 20 miljoonaa suomalaista lehtikuvaa. Hankkeen rahoitukseen on saatu 40 000 euron tuki Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen
.
Kuva: Else Kyhälä
mennessä admin | maalis 28, 2024
Grafia, Kuvittajat ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö aloittavat pilottihankkeen kansallisen lehtikuvitusarkiston perustamiseksi. Arkiston kodiksi kaavaillaan Museoviraston kuvakokoelmien Journalistista kuva-arkistoa JOKAa, jonne on tallennettu jo yli 20 miljoonaa suomalaista lehtikuvaa.
Vaarana on, että iso joukko vanhoja ja uudempiakin journalistisia kuvituksia katoaa hitaasti kuvittajien ikääntymisen ja sähköisen arkistoinnin pirstaloitumisen myötä. ”Lehtikuvituksen ja pilapiirrosten tallentaminen on Suomessa ollut verrattain sattumanvaraisella pohjalla. Nyt on monin paikoin viimeiset hetket tallentaa lehtikuvittajien originaaleja organisoidusti ja turvallisesti”, sanoo Jokesin puheenjohtaja, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen.
Lehtikuvituksen arkistohanketta on puuhattu vuosikymmenien ajan, mutta hanke sai uutta puhtia, kun Grafia ja JOKES teettivät vuosina 2022–2023 toimittaja, tietokirjailija Satu Jaatisella Kertovat kuvat turvaan -selvityksen suomalaisten lehtikuvitusten arkistointitilanteesta. Selvityksen yhteydessä tehtiin kysely, jolla selvitettiin kuvittajien toiveita ja ajatuksia arkistointitilanteesta.
Grafian toiminnanjohtaja Katri Soramäen mukaan yhteishanke on tärkeä päänavaus journalistisen kuvituksen säilyttämiseksi jälkipolville: “Myös kuvittaminen digitalisoituu ja nyt alkavat olla viimeiset hetket koota aikoinaan paperille tehdyt kuvitusoriginaalit yhteen paikkaan.”
Ville Tietäväisen Nato-kuvituksia Helsingin Sanomissa.
”Olemme järjestössä pitkään tavoitelleet kuvitusten arkistoa. Toivottavasti jo lähivuosina saamme digitalisoidun journalistisen kuvituksen kokoelman, jota voidaan hyödyntää tietokirjallisuudessa, tutkimuksissa, näyttelyprojekteissa ja dokumenteissa. Journalistinen kuvitus on täynnä tietoa omasta ajastaan”, sanoo Kuvittajat ry:n puheenjohtaja Sari Airola.
Mikään taho ei ole keskitetysti arkistoinut lehtikuvituksia Suomessa. Jonkin verran lehtikuvituksia toki löytyy eri arkistoista. Sarjakuvamuseo arkistoi sarjakuvaa, Mikkelissä toimiva Suomen Elinkeinoelämän arkisto mainoskuvaa ja Helsingin Sanomain säätiön Merkki-museon arkistossa on pääsääntöisesti Helsingin Sanomissa julkaistuja kuvituksia ja pilapiirroksia.
Lehtikuvituksissa käytetään niin pilakuvia, käsitekuvituksia, henkilökuvituksia, reportaasikuvituksia, opetuskuvituksia kuin karikatyyrejakin. Kuvitus on kulkenut kirjoitetun tekstin rinnalla mukana lehdistön historian alusta alkaen.
Arkistopilotin takana ovat Grafia ry, Kuvittajat ry ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr (JOKES). Hankkeen rahoitukseen on saatu 40 000 euron tuki Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen. Museovirasto antaa hankkeelle työtilat ja laitteet sekä asiantuntemuksensa. Arkistointipilotin määräaikaisen tekijän rekrytointi alkaa keväällä 2024, ja tehtävä alkaa elokuussa tai sopimuksen mukaan.
Journalistinen kuva-arkisto JOKA on osa Museoviraston Kuvakokoelmia. Se säilyttää, digitoi ja julkaisee keskeisten lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmia. JOKA huolehtii myös suomalaisen kuvajournalismin historian tallentamisesta. Arkisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta.
Virpi Talvitien lehtikuvituksia Helsingin Sanomissa 1990-luvulla.
mennessä admin | touko 2, 2022
Kopioston tekijäjärjestöt ovat jakaneet ylimääräiset Kopiosto-apurahat. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 174, ja hakemusten yhteissumma oli 841 272 euroa. Apuraha myönnettiin 65 apurahan hakijalle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 145 000 euroa.
Myönnetyt apurahat rahoitetaan Kopiostolle kertyneistä tiettyjen sanoma- ja aikakauslehtien arkistolupien korvauksista vuosilta 2015–2020. Apurahan saamisen edellytyksenä oli, että tekijä on työskennellyt joko työsuhteisesti tai freelancerina Helsingin Sanomille, Karjalaiselle, Mikrobitille, Suomen Kuvalehdelle, Tekniikan Maailmalle tai Arkkitehti-lehdelle.
Todella moni hyvä hanke jäi ilman rahoitusta, sillä jaettava rahamäärä oli pieni suhteessa hakemuksiin. Jokes-säätiön hallitus toivoo, että ne hakijat, joille ei apurahaa tästä hausta myönnetty, hakisivat säätiön kevään haussa uudelleen apurahaa. Apurahahaku on parhaillaan meneillään ja päättyy 14. toukokuuta kello 16.
Katso kaikki myönnetyt apurahat täältä.
mennessä admin | maalis 10, 2022
Kopioston tekijäjärjestöt jakavat apurahoja Arkkitehti-lehden, Helsingin Sanomien, Karjalaisen, Mikrobitin, Suomen Kuvalehden ja Tekniikan Maailman tekijöille. Haku alkaa perjantaina 11. maaliskuuta ja päättyy 5. huhtikuuta kello 16.
Nyt jaossa oleva ylimääräinen 145 000 euron apurahasumma on kertynyt tekijänoikeuskorvauksista, joita näiden lehtien kustantajat ovat maksaneet lehtien digitoinnista ja käytöstä. Apurahoja jaetaan lehtien työsuhteisille ja freelance-tekijöille, esimerkiksi toimittajille, päätoimittajille, valokuvaajille, kuvittajille ja graafisille suunnittelijoille sekä muille sisältöä tekeville ammattilaisille.
Apurahahaku järjestetään Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön, apurahajärjestelmän kautta. Näihin apurahoihin ei vaikuta aiemmin Jokesilta tai muilta Kopioston jäsenjärjestöiltä saadut apurahat, eikä näistä aiheudu karenssia tuleviin apurahoihin.
Kopioston jäsenjärjestöt ovat nimenneet omat edustajansa hoitokuntiin, jotka tekevät päätökset apurahansaajista. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät täältä.
Tämä apurahahaku järjestetään yhteistyössä Aikakauslehtien Päätoimittajien, Grafian, Finlands svenska författareföreningin, Finnfoton, FOT:en, Kuvaston, Kuvittajien, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen, Päätoimittajien yhdistyksen, Sarjakuvantekijöiden, Suomen arvostelijain liiton, Suomen journalistiliiton, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen Tiedetoimittajain liiton ja Suomen Tietokirjailijoiden kesken. Päätökset apurahoista tehdään huhtikuun lopussa.
mennessä admin | helmi 17, 2022
Journalistista lehtikuvaa on arkistoitu Museoviraston JOKA-arkistoon vuodesta 2014 alkaen. Yli 13 miljoonan kuvan arkisto turvaa merkittävien lehtivalokuvien säilymisen. Suomalaista sarjakuvaa ja siihen liittyvää alkuperäismateriaalia on puolestaan kerätty 2011 alkaen Sarjakuvamuseoon.
Grafia ry ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes haluavat selvittää, missä tilanteessa lehtikuvitusten arkistointi ja säilytys on. Tulisiko lehtikuvituksia koota ja tallentaa asianmukaisesti ammattimaisesti hallinnoitavaan arkistoon? Tutkija Satu Jaatinen kerää tietoa mediataloista ja kuvittajilta kevään 2022 aikana.
Jos teet lehtikuvituksia, vastaa lyhyeen kyselyyn omien kuvitustesi tilanteesta täällä.
Jos taas toimit mediatalossa lehtikuvitusten parissa, kerro tietosi lyhyessä kyselyssä täällä.
Lisätietoja selvityksestä tietokirjailija, tutkija Satu Jaatiselta, faktasatu@gmail.com
