mennessä admin | helmi 20, 2024
Århusin pitkä pohjoismainen journalistikurssi keskittyy tänä vuonna ilmastokriisiin sekä arktisen alueen ja Pohjois-Atlantin jännittyneeseen tilanteeseen. Suurvaltasuhteiden kiristyminen ja jännitteet alueella vaikuttavat pohjoismaihin, ja alueen turvallisuusarkitehtuuri on muutoksessa, kun Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Natoon.
Kurssi järjestetään lokakuussa Kööpenhaminassa, Reykjavikissa ja Nuukissa. Haku kurssille päättyy 12. toukokuuta 2024.
Århus-kurssia on järjestetty vuosikymmeniä ja se on tarjonnut suomalaisille toimittajille loistavan mahdollisuuden verkostoitua pohjoismaisten kollegoiden kanssa. ”Kurssi pureutui ajankohtaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin kiinnostavasti ja tarjosi uusia näkökulmia pohjoismaiseen yhteistyöhön,” kertoo vuoden 2023 kurssille osallistunut Salla Nazarenko.
Jotta kurssista saa mahdollisimman paljon irti, vahva ruotsintaito tai tanskan osaaminen auttaa. Opetuskielenä on skandinaaviska.
Jokes myöntää apurahoja kurssimaksuun ja kotimaan matkoihin. Opiskelijoille näitä apurahoja ei myönnetä. Säätiön apurahoja voi hakea kevään apurahahaussa, joka alkaa 12. huhtikuuta ja päättyy 10. toukokuuta.
Tutustu kurssiin täällä.
Kuva: John Frølich
mennessä admin | marras 29, 2023
Suomen Nato-jäsenyys herättää paljon kysymyksiä ja virittää uudenlaista keskustelua. Mitä on uudenlainen ulkopolitiikka ja mitä se tarkoittaa esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien kannalta? Millaisia ammatillisia huomioita vanhoissa Nato-maissa työskentelevät journalistikollegat ovat tehneet puolustusliiton laajentumisesta? Millaista haasteita Nato tuo tiedonhankintaan ja miten tutkiva toimittaja lähestyy näitä haasteita? Olemmeko journalisteina edelleen vanhojen ulkopoliittisten narratiivien vietävissä?
Jokes ja Journalistiliitto järjestävät presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla journalisteille puolen päivän seminaarin Natosta ja ulkopolitiikan uusista tuulista. Seminaari järjestetään 11. tammikuuta 2024 kello 12.30 alkaen Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä.
Mukana keskusteluissa muun muassa Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen, Iltalehden tutkiva toimittaja Jarno Liski, toimittajat ja tietokirjailijat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki, toimittaja Katriina Pajari Helsingin Sanomista, puolustusministeriön Nato-toimiston erityisasiantuntija Kari Aapro, politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja valtio-opin professori Tapio Raunio. Paneelikeskusteluita vetävät Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen ja Viimeisen sanan toimittaja Rosa Kettumäki YLE:stä. Seminaarin juontaa Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.
Katso päivittyvä seminaariohjelma täältä ja ilmoittaudu mukaan. Ilmoittautuminen alkaa 1. joulukuuta.
Kuva: Nato.
mennessä admin | loka 26, 2023
”Faktapohjaisuus on journalismin perusta, ilman sitä ei ole journalismia”, sanoo Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssin vetäjä toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.
Toukokuussa 2024 järjestettävä Jokesin kolmen päivän mestarikurssi on syväsukellus mis- ja disinformaation maailmaan. Työpajassa keskitytään käytännön taitoihin ja opetellaan tutkimaan erilaisia verkkoaineistoja, kuten someprofiileja, kuvia, videoita, karttoja, verkkosivuja ja tekoälyn generoimia kuvia. Osallistujat harjoittelevat geopaikannusta ja muita OSINT-tekniikoita sekä pääsevät parantamaan tiedonhakutaitojaan. Kurssin jälkeen he osaavat myös huolehtia tietoturvastaan ja varautua mahdollisiin verkkovihakampanjoihin.
”Jokaiselle toimittajalle olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin erilaisia tiedonhaun tekniikoita, osata jäljittää ja paikantaa kuvia ja videoita sekä tunnistaa erilaisia disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo.
”Aikana, jolloin disinformaation määrä sekä kasvaa väistämättä että löytää jatkuvasti uusia, yhä vaikeammin tunnistettavia muotoja, tällä kurssilla opetettavat taidot ovat yhä tärkeämpiä kaikille toimittajille.”
Teknologia kehittyy nopeasti, ja journalistien on hankala pysyä perässä esimerkiksi manipuloidun äänen ja erilaisten tekoälyfeikkien tahdissa. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin Slovakian vaaleissa levinneistä deepfake-videoista, joissa syväväärennyksillä harhautettiin äänestäjiä. ”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”
Tiedon verifiointiin ja disinformaatioon erikoistunut toimittaja Johanna Vehkoo on tehnyt Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa vuodesta 2015. Vuodet 2022-2023 hän toimi journalistiikan työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Kouluttamisen ja journalismin lisäksi hän on julkaissut myös tietokirjoja, muun muassa Valheenpaljastajan käsikirjan vuonna 2019.
Vehkoon lisäksi mestarikurssilla kuullaan vierailevia kouluttajia, esimerkiksi kanadalaista ProPublican toimittaja Craig Silvermania. ”Craig on mielestäni kenties maailman paras disinformaatioaiheiden kouluttaja,” Vehkoo sanoo. ”Hän on tällä alueella todellinen pioneeri. Hän löytää aina uusia tekniikoita ja kikkoja, joiden avulla tehdä todella kiinnostavaa journalismia disinformaatiosta. Craig näyttää työpajassa, mitä kaikkea toimittaja voi saada irti verkkosivustoista ja digitaalisista mainoksista. Tässä tiedon verifiointi on myös tutkivaa journalismia.”
Vehkoo toivoo suomalaisen journalismin tiedontarkistukseen systemaattisuutta ja ajattelutavan muutosta. ”Suomessa faktojen tarkistaminen otetaan annettuna, se on sellainen itsestäänselvyys, johon ei useinkaan kiinnitetä erityistä huomiota, paitsi tietenkin tulenaroissa aiheissa ja tutkivassa journalismissa. Faktantarkistusta ja tiedon verifiointia pitäisi kuitenkin tehdä systemaattisesti, ja erityisesti erilaisten internet-aineistojen kohdalla verifiointi vaatii tiettyjen työkalujen ja tekniikoiden hallintaa. Näitä ovat esimerkiksi hakuoperaattoreiden sujuva ja luova käyttö sekä erilaiset kuvien ja videoiden jäljittämisen työkalut.”
”Kuuntelen joitakin yhdysvaltalaisia podcasteja, joiden lopussa aina kerrotaan, kuka oli toiminut jakson faktantarkistajana. Luen New Yorkeria, jolla on oma faktantarkistusosastonsa. Seuraan lukuisia julkaisuja, jotka tarkistavat ja kumoavat verkossa liikkuvaa disinformaatiota. BBC perusti hiljattain uuden BBC Verifyn, jossa työskentelee 60 journalistia. Suomalaisesta journalistisesta kulttuurista puuttuu tällainen lähes kokonaan.”
Haku Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssille on käynnissä. Apurahahaku kurssille päättyy 10. marraskuuta kello 16.
mennessä admin | loka 12, 2023
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön apurahahaku alkaa 13. lokakuuta ja päättyy 10. marraskuuta kello 16. Apurahoja haetaan Jokesin sähköisen apurahajärjestelmän kautta.
Kopiosto-apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, täydennyskoulutukseen, alan tutkimukseen, ammattikuvaa syventävään työskentelyyn, kieli- ja opintomatkoihin, opintojen loppuunsaattamiseen sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta. Opiskelijoille myönnetään vain opiskelijastipendejä opinnäytetyön tekemiseen. Lisäksi myönnetään Sananvapauden apurahoja pitkään Journalistiliiton järjestötehtävissä toimineille liiton aktiiveille sekä Jyrki A. Juutin muistostipendejä ammattiyhdistystoiminnassa tarvittavien edunvalvontavalmiuksien kehittämiseen sekä työmarkkinoita koskeviin hankkeisiin.
Nyt voit myös hakea myös keväällä 2024 järjestettäville säätiön ammatillisille kursseille. Huhti-toukokuussa järjestetään Tuomas Kasevan ja Reetta Rädyn luotsaama Editointipaja ja toukokuussa Johanna Vehkoon vetämä Faktantarkistuksen ja tiedon verifioinnin mestarikurssi. Lisäksi huhtikuussa järjestetään säätiön järjestyksessään toinen HEAT-kurssi (Hostile Environment Awareness Training) kriisialueilla työskenteleville journalisteille.
Keväällä 2024 järjestetään myös säätiön perinteiset kahden viikon kielikurssit Berliinissä, Lontoossa, Madridissa ja Tukholmassa. Kursseille haetaan tässä apurahahaussa.
Lue tarkkaan säätiön apurahailmoitus ennen apurahan hakemista.
mennessä admin | loka 2, 2023
Jokes järjestää huhtikuussa 2024 viisipäiväisen HEAT- kurssin (Hostile Environment Awareness Training). Koulutus on tarkoitettu vaativissa kriisi- ja konfliktiolosuhteissa työskenteleville toimittajille ja kuvaajille.
”Kurssilla käydään läpi muun muassa riskiarviointiin, suojavarusteiden käyttöön, vakuutuksiin, katastrofi- ja sota-alueella työskentelyyn, psyykkiseen resilienssiin, henkeä pelastavaan ensiapuun sekä kiinniotettuna selviytymiseen liittyviä kokonaisuuksia”, kertoo kurssin toteuttavan MediaTurvan johtaja Kimmo Poikolainen.
Pääkaupunkiseudulla järjestettävälle kurssille valitaan kahdeksan osallistujaa. Säätiön apurahahaku HEAT-kurssille avautuu 13. lokakuuta. Apuraha kattaa kurssin hinnan, lounaat ja iltapäiväkahvit sekä pitkämatkalaisten matkakulut ja majoituksen 120 euroon saakka yöltä.
Säätiö järjesti ensimmäisen turvallisuuskurssinsa keväällä 2023, ja koulutuksen sisältöä on rukattu palautteiden pohjalta entistä paremmaksi. Kurssiohjelmaan on lisätty käytännönharjoituksia ja ryhmätöitä.
mennessä admin | huhti 15, 2023
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön HEAT-kurssille on valittu kymmenen journalistia. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 22. Kurssille valittiin valokuvaajat Pete Aarre-Ahtio, Emilia Anundi, Emmi Korhonen, Vilma Romsi ja Vesa Moilanen sekä toimittajat Maija Liuhto, Mikko Marttinen, Katriina Pajari, Saana Uosukainen ja Hanna Visala.
Kesäkuussa pääkaupunkiseudulla järjestettävä viisipäiväinen HEAT-kurssi (Hostile Environment Awareness Training) on tarkoitettu vaativissa kriisi- ja konfliktiolosuhteissa työskenteleville toimittajille ja kuvaajille. Kurssin toteuttaa MediaTurva.