mennessä admin | helmi 14, 2025
Tampereen yliopiston ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön 9. toukokuuta järjestämässä koulutuksessa käydään läpi sitä, millaista on journalistien häirintä ja uhkailu Suomessa, millaisia vaikutuksia häirinnällä on ja miten näihin ilmiöihin voi pyrkiä varautumaan.
Häirintä ja uhkailu journalistin työssä – Näin varaudut ja suojaudut -koulutus on suunnattu erityisesti alan opiskelijoille sekä alan töissä vastikään aloittaneille journalisteille. Kouluttajina toimivat muun muassa tutkijatohtori Ilmari Hiltunen ja yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistosta, asianajaja Martina Kronström, oikeuspsykologi ja psykoterapeutti Helinä Häkkänen, juristi Tytti Oras Journalistiliitosta ja YLE:n häirinnän ja maalittamisen vastaisen työn asiantuntija Sami Koivisto YLE:sta.
Koulutus on maksuton, mutta ilmoittautuminen on sitova. Pitkämatkalaisten matkakuluja julkisilla liikennevälineillä korvataan 75 euroon saakka kuitteja vastaan. Jokes-säätiö tarjoaa lounaan ja päivällisen. Koulutuksen järjestävät Tampereen yliopisto ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö. Mukaan mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään 25 euron no-show-maksu. Peruutukset osoitteella toimisto@jokes-saatio.fi.
Ilmoittaudu mukaan koulutukseen tästä.
Koulutuspäivän ohjelma
Aika: 9.5 kello 9.30 – 17.30
Paikka: Journalistiliitto, Siltasaarenkatu 18 A. 7. krs, 00530 Helsinki
9.30 Tervetuloa ja ennakkotehtävien läpikäyntiä.
9.45–11.00 Journalistien häirintä ja uhkailu Suomessa: Mitä tiedämme ilmiöstä journalistien vastastrategiat, tutkijatohtori Ilmari Hiltunen ja yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri, Tampereen yliopisto.
11.00–11.15 Kahvitauko
11.15–12.15 Miten häirintä ja uhkailu vaikuttavat psykologisesti? Kriminaalipsykologian ja oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti Helinä Häkkänen.
12.15–13.00 Lounas
13.00–13.40 Häirintä ja uhkailu rikosoikeudellisesta näkökulmasta: mitkä ovat mahdolliset rikosnimikkeet, milloin rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, miten rikosprosessit etenevät, asianajaja Martina Kronström, Properta Asianajotoimisto Oy.
13.40–13.50 Kommenttipuheenvuoro juristi Tytti Oras, Journalistiliitto: Miten liitto voi auttaa häirintätapauksissa.
13.50 –14.00 Keskustelua ja kysymyksiä.
14.00–15.30 Kokemuksia kentältä: Miltä häirinnän kohteeksi joutuminen tuntuu, mitä apuja työantajalta voida saada, Sami Koivisto, YLE:n häirinnän ja maalittamisen vastaisen työn asiantuntija
15.30–15.45 Kahvitauko
15.45–17.15 Kyberturvallisuusharjoitus, Ilmari Hiltunen
17.15–17.30 Loppusanat, virallinen osuus päättyy
17.30 Illallinen ja vapaamuotoista yhdessäoloa
mennessä admin | tammi 20, 2025
Toukokuussa perehdytään koko päivän koulutusseminaarissa journalistien kohtaamaan häirintään ja uhkailuun. Maksuton seminaari järjestetään 9. toukokuuta Helsingissä ja on suunnattu erityisesti alan opiskelijoille sekä alan töissä vastikään aloittaneille journalisteille.
Tampereen yliopiston ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön järjestämässä koulutuksessa käydään läpi sitä, millaista on journalistien häirintä ja uhkailu Suomessa, ja miten näihin ilmiöihin voi pyrkiä varautumaan. Koulutuksessa kuullaan, miten häirintä ja uhkailu vaikuttavat ihmisen mieleen, ja millaista apua työnantajalta voi saada näissä tapauksissa. Seminaarissa käydään myös läpi häirintää ja uhkailua rikosoikeudellisesta näkökulmasta: mitkä ovat mahdolliset rikosnimikkeet, milloin rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, ja miten rikosprosessit etenevät. Saamme vinkkejä siihen, miten Journalistiliitto voi auttaa häirintätapauksissa. Lisäksi tehdään oman kyberturvallisuuden parantamiseen liittyvä käytännön harjoitus.
Kouluttajina toimivat muun muassa tutkijatohtori Ilmari Hiltunen ja yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistosta, asianajaja Martina Kronström, oikeuspsykologi ja psykoterapeutti Helinä Häkkänen, juristi Tytti Oras Journalistiliitosta ja vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto YLE:sta.
Päivän kulku on rakennettu niin, että tilaisuudessa on aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Keskustelua voidaan jatkaa vapaamuotoisesti vielä koulutuksen päätyttyä, sillä JOKES tarjoaa päivän päätteeksi päivällisen koulutukseen osallistuville.
Ilmoittautuminen koulutuspäivään alkaa helmikuussa.
mennessä admin | syys 2, 2022
Tutkimusprojektissa selvitetään laajasti, miten häirintä ja sen kohteeksi joutumisen uhka heijastuvat toimittajien työhön ja hyvinvointiin.
Tampereen yliopistossa alkaa lokakuussa kaksivuotinen tutkimusprojekti, joka pureutuu suomalaisten journalistien kohtaamaan häirintään ja sen seurauksiin journalistikunnassa. Projektin rahoituksesta vastaa Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, JOKES.
Tutkimuksen keskiössä on ulkopuolisten tahojen, esimerkiksi yleisöjen ja verkkoyhteisöjen, journalisteihin kohdistama häirintä ja uhkailu. Tällaisen häirinnän yleistyminen on herättänyt huolta myös useissa muissa julkisissa tehtävissä toimivissa ammattiryhmissä. Aikaisemmat journalistien keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kielteiset vaikutukset leviävät usein laajalle.
”Häirinnän vaikutukset eivät rajoitu vain kohteeksi joutuvaan journalistiin, vaan tyypillisesti heijastuvat myös heidän työyhteisöönsä ja lopulta koko ammattikuntaan. Projektissa lähdemme syventämään tietoa ja ymmärrystä näistä mekanismeista”, sanoo hankkeen projektitutkija Ilmari Hiltunen.
”Sananvapauden edistäminen on journalismin keskeinen arvo ja yksi JOKES-säätiön perustarkoituksista”, sanoo projektin rahoituksesta vastaavan Jokes-säätiön puheenjohtaja Ville Hänninen. ”Journalismi edellyttää itsenäisyyttä suhteessa valtarakenteisiin ja yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien hyökkäyksiin. Häirinnän tarkempi tutkiminen ja johtopäätösten teko on ajassamme välttämätöntä.”
Tutkimusprojektin päämääränä on tarkastella häirinnän seurauksia pitkällä aikavälillä ja pintaa syvemmältä. Tutkimukseen osallistuvat journalistit kirjaavat noin puolen vuoden ajan ylös kohtaamaansa häirintää sekä aihepiiriin liittyviä ajatuksia ja pohdintoja. Lisäksi projektin erillisissä tapaustutkimuksissa tarkastellaan häirintätilanteiden käsittelyä erilaisissa journalistissa työyhteisöissä.
Tavoitteena on tuottaa aihepiiristä tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimivia käytäntöjä ja tukimuotoja häirinnän kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi tutkijat toivovat, että aiheen käsittely auttaisi lisäämään journalistisissa työyhteisöissä ja esihenkilötyössä herkkyyttä häirinnän vaikutusten tunnistamiselle ja käsittelylle.
”Vaikka häirintä ei ilmenisi suoraan journalistin työsuorituksessa esimerkiksi itsesensuurina, se saattaa johtaa työn kuormituksen lisääntymiseen tai yksityiselämän ongelmiin. Lisäksi yksilöt voivat reagoida hyvin eri tavoin samantyyppisiin tilanteisiin. Häirinnän vaikutusten tehokas tunnistaminen ja tuen tarjoaminen edellyttävät uudenlaisia tietoja ja taitoja”, Hiltunen sanoo.
Tutkimus toteutetaan Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa, ja sen projektiryhmään kuuluvat Hiltusen lisäksi professori Kaarina Nikunen ja yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri.
Lisätietoja
Ilmari Hiltunen
Projektitutkija
Tampereen yliopisto
050 509 9034
ilmari.hiltunen@tuni.fi
mennessä admin | touko 3, 2022
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö tukee 30 000 eurolla journalistien turvaresidenssitoimintaa. Residenssihanke on syntynyt Journalistiliiton aloitteesta ja sen käytännön hallinnoinnista vastaa kansainvälinen Artists at Risk -organisaatio.
Turvaresidenssien tavoite luoda journalisteille mahdollisuus toipua psyykkisesti sodasta, vainosta ja vankeudesta sekä tarjota journalisteille mahdollisuus työskennellä ja verkostoitua Suomessa. Hanke on alkuvaiheessaan suunnattu Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan journalisteille.
Maailman sananvapaustilanne on tällä hetkellä heikko, ja toimittajia vainotaan myös Euroopassa. Erityisen ongelmallinen tilanne on Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Venäjän viranomaiset ovat tehneet riippumattomien medioiden ja niissä työskentelevien toimittajien työn käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi. Toimittajia voi uhata jopa 15 vuoden vankeusrangaistus ”valheellisen tiedon” välittämisestä. Valko-Venäjällä vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen vapaassa mediassa työskentelevien journalistien vaino on kiihtynyt ennennäkemättömäksi. Kymmeniä toimittajia on vankilassa, mediayrityksiä on julistettu äärijärjestöiksi ja ihmisiä voidaan pidättää median lukemisesta tai seuraamisesta. Myös Ukrainassa journalistit ovat sodan vuoksi vaarassa. Ukrainassa journalistit ovat sotilaiden erityisenä kohteena, ja uhriluku kasvaa päivä päivältä.
Turvaresidenssien tarjoaminen toimittajille on konkreettinen kädenojennus toimittajilta toimittajille.
Vuonna 1991 perustetun Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön tehtäväksi on säädekirjassa määrätty journalistien ammattitaidon kohottaminen ja sananvapauden edistäminen. Tätä tarkoitusta halutaan tukea lahjoittamalla turvaresidenssitoiminnan käynnistykseen 30 000 euroa. Turvaresidenssitoiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2022 aikana. Myös Helsingin Sanomain Säätiö tiedotti tänään tukevansa hanketta.
mennessä admin | marras 26, 2021
Häirinnän ja uhkailun kohteeksi joutuneita media-alan ammattilaisia tukeva Journalistien tukirahasto saa tekijänoikeusjärjestö Kopiostolta 50 000 euron lahjoituksen.
Lahjoitus julkistettiin Journalistiliiton 100-vuotisjuhlavaltuuston iltajuhlassa Scandic Parkissa perjantaina.
”Kopioston avustus turvaa tukirahaston toimintaa vuosiksi eteen päin”, sanoi Jokesin puheenjohtaja Ville Hänninen kiitospuheenvuorossaan.
Journalistien tukirahasto on toimintansa aikana käsitellyt 13 hakemusta. Avustuksia on myönnetty kahdeksalle hakemukselle, yhteensä 48 669 euroa.
”Hakemuksia ei siis tule suuria määriä, mistä olemme iloisia. Jokainen tapaus on liikaa. Vakavissa häirintä- ja uhkatapauksissa seuraukset ovat kuitenkin häirinnän kohteelle kohtuuttomia. Häirinnän kohteeksi joutuva journalisti on vaarassa menettää terveytensä ja toimeentulonsa. Erityisesti freelancerit ja pätkätyösuhteissa työskentelevät ovat hankalassa tilanteessa. Tukirahasto voi pehmentää iskua”, Hänninen kertoi.
Kopiosto lahjoittaa tukirahaston lisäksi 50 000 euroa myös Sarjakuvamuseolle. Lahjoitukset maksetaan tukivaroista, joita kertyy vastavuoroisuussopimuksista, joilla Kopiosto voi pidättää ulkomaille menevistä Kopiosto-korvauksista pienen osan käytettäväksi luovan alan kansallisesti merkittäviin tarkoituksiin.
Journalistien tukirahasto on mediatalojen ja alan liittojen vuonna 2019 yhdessä perustama rahasto, joka auttaa avustuksin toistuvan uhkailun, pitkäaikaisen vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi työnsä vuoksi joutuneita journalisteja. Tukirahaston avustuksella voi esimerkiksi hankkia lakineuvontaa rikosilmoitusta varten, saada kriisiterapiaa tai asennuttaa turvalaitteita kotiinsa.
Suomen Sarjakuvamuseon tavoitteena on järjestää kotimaiseen sarjakuvaan liittyvän alkuperäismateriaalin, esimerkiksi piirrosoriginaalien, luonnosten, käsikirjoitusten, arkistointi ja varmistaa tämän kansallisesti merkittävän aineiston säilyminen tutkijoiden ja jälkipolvien aktiivista käyttöä varten. Sarjakuvamuseon taustayhteisöinä toimivat Suomen sarjakuvaseura, Sarjakuvantekijät ja joukko sarjakuva-alan yhteisöjä.
mennessä admin | marras 23, 2021
KSR:n Media-alan rahasto muisti tänä vuonna 2 000 euron palkinnollaan Journalistien tukirahastoa. Palkinnon luovutti Jokes 30 vuotta -iltajuhlassa rahaston puheenjohtaja, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
Journalistien tukirahasto on suomalaisten mediatalojen sekä Journalistiliiton, Medialiiton ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön vuonna 2019 perustama rahasto, joka auttaa avustuksin uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja.
Kansan Sivistysrahaston Media-alan rahasto tukee graafisen alan ja viestinnän piirissä tapahtuvaa työelämän kehittämistä sekä kansallista ja kansainvälistä rauhantyötä.
