Vaikka vihakampanjat saavat usein alkunsa tietyistä journalistin käsittelemistä aiheista, niissä ei keskitytä itse juttuun tai siinä tehtyihin journalistisiin valintoihin. Vihakampanjat on helppo erottaa oikeutetusta kritiikistä, koska ne tapaavat keskittyä journalistin henkilöön. Keinot tähän ovat monenlaiset.
Tässä oppaassa käydään ensin läpi muutamia tilanteita, joihin journalisti voi verkkovihan vuoksi joutua. Jokainen kohta sisältää vinkkejä siihen, miten näissä tilanteissa kannattaa toimia. Muista kuitenkin, että kaikki ohjeet eivät päde kaikkiin tilanteisiin. On tärkeää tehdä tilannearvio ja miettiä, millaisia ja miten suuria uhkia juuri omaan tapaukseen liittyy.
Oppaan viimeinen osa keskittyy tietoturvaan. Käymme läpi tärkeimmät toimenpiteet, joilla toimittaja voi turvata yksityisyyttään.
Käsittelemme myös verkkovihan aiheuttamia seurauksia henkiselle hyvinvoinnille ja niistä selviytymistä.
Netti ei ole irrallaan muusta elämästä, vaan se on paikka, jossa jokainen meistä viettää paljon sekä työ- että vapaa-aikaansa. Se on kaikille kuuluvaa julkista tilaa. Sinulla on oikeus olla siellä.
OSA 1: Toimi näin, jos joudut…
-
Tietomurron tai doxauksen kohteeksi
Doxaaminen (englanniksi doxxing) tarkoittaa henkilön yksityisten tietojen kaivelua ja levittämistä häirintätarkoituksessa. Tähän ei useinkaan tarvita erityisiä hakkerointitaitoja, vaan tietoja voidaan etsiä hakukoneista, sosiaalisen median palveluista ja julkisista rekistereistä.
Poista julkisista rekistereistä ja hakupalveluista tiedot, joiden leviämisestä voi olla sinulle haittaa.
Tarkista yksityisyysasetuksesi kaikilla some-tileilläsi, sähköpostipalveluissa ja muissa vastaavissa. Tähän saat tarkempia ohjeita myöhemmin tässä oppaassa.
Doxaaminen on useiden somepalveluiden käyttäjäehtojen vastaista. Esimerkiksi Twitter saattaa sulkea häiriköiden tilit, jos raportoit ne doxaamisesta. Myös toisena henkilönä esiintyminen on tavallisesti sääntöjen vastaista. Raportointinappulan saa tyypillisesti auki jokaisen Twitter- tai Facebook-viestin yläkulmasta.
Pidä matalaa profiilia. Hyökkääjät vain innostuvat, jos näytät heidän onnistuneen pelottelussaan.
-
Häirikköpuhelun kohteeksi
Puheluiden äänittäminen ja julkaiseminen ilman kohteen lupaa on tuontitavaraa Ruotsista, jossa sitä on varsin pitkään käytetty muun muassa toimittajien ja poliitikkojen häiriköimiseen ja pelotteluun. Tätä tehdään myös Suomessa. Puhelut julkaistaan tyypillisesti striimausalustoilla (kuten Youtube tai Bitchute) tai niin kutsutuilla viha- ja valeuutissivustoilla.
Youtubelle voi näissä tapauksissa tehdä poistopyynnön yksityisyyden suojan perusteella. Muita keinoja tallenteiden poistoon ei juuri ole. Suomessa on laillista äänittää puhelut, joissa on itse toisena osapuolena. Julkaiseminenkaan ei sinänsä ole laitonta, mutta sisältö tai sen saate voi täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
Pyri lopettamaan keskustelu nopeasti ja kohteliaasti, jos epäilet häirikköpuhelua. Yritä olla provosoitumatta. Soittelijat hakevat voimakkaita reaktioita ja osaavat käyttää niitä sinua vastaan.
-
Häiritsevän kuvaamisen kohteeksi
Suomessa on soittelun lisäksi yleistynyt myös häiritsevä kuvaaminen. Toimittajat ovat joutuneet työtehtävissään tällaisen kohteeksi. Älypuhelimella kuvattuja videoita voidaan striimata suorana verkkoon, jolloin kohteella on varsin rajalliset mahdollisuudet estää sen kummemmin kuvaamista kuin videon julkaisusta seuraavia vihaviestejäkään. Mikäli kuvaajat häiriköivät sinua työtehtävissä, pyydä heidän poistamistaan esimerkiksi tilaisuuden järjestäjiltä.
Myös videokuvaajat pyrkivät saamaan sinut menettämään malttisi ja provosoitumaan. Klippejä tällaisista tilanteista käytetään myöhemmin asiayhteydestä irrotettuna. Muista, että ihmiset reagoivat hyvin erilaisin tavoin näihin tosielämän häirintätilanteisiin. On myös aivan normaalia, jos et pysty pysymään rauhallisena. Yritä poistua tilanteesta.
-
Joukkoistettu vihakampanja sosiaalisessa mediassa
Tyypillisimmin vihakampanjat saavat alkunsa siten, että joku osoittaa kohteen ja usuttaa seuraajansa tämän kimppuun. Tätä kutsutaan maalittamiseksi. Kampanjan aloittajaa voi olla jälkikäteen vaikea jäljittää, ja usein he irtisanoutuvat vastuusta. Toiset tekevät likaisen työn heidän puolestaan. He eivät välttämättä ymmärrä osallistuvansa mahdollisesti rikolliseen toimintaan.
Tällaisissa tilanteissa kohteelle on apua julkisesta tuesta. Jos muut tukevat vihakampanjan kohteeksi joutunutta näkyvästi, ainakin osa vihaajista saattaa karata paikalta.
Jos kampanjaan on käytetty bottitilejä, voit raportoida asiasta somepalvelun ylläpidolle. Koordinoidut bottihyökkäykset ovat tyypillisesti sääntöjen vastaisia ja johtavat tilien poistamiseen.
Jos kyseessä on esimerkiksi verkkosivuihisi kohdistunut palvelunestohyökkäys, hanki ammattilaisen apua.
OSA 2:
Aineiston kerääminen ja tallentaminen
Tallenna kaikki potentiaalisesti rikollinen materiaali. Ruutukaappaus on nopea tapa saada materiaalia talteen, mutta niitä on toisaalta aina mahdollista väittää väärennetyiksi. Parasta on tallentaa materiaali tiedostoina siten, että saat mukaan mahdollisimman paljon dataa ja myös aikaleiman. Esimerkiksi Twitter- ja Facebook-viesteissä on aikaleima. Säilytä sähköpostit alkuperäisinä, koska niissä on mukana tärkeää metadataa.
Kun sinua koskeva materiaali on jollakin verkkosivulla, kuten vale- tai vihamediassa tai keskustelupalstalla, tallenna koko verkkosivu. Voit tallentaa sivun omalle koneellesi selaimen save as / tallenna nimellä -toiminnolla. Erinomainen apu tallennukseen ovat internetin arkistopalvelut. Niissä voit tallentaa minkä tahansa verkko-osoitteen. Ota tällöin tallennuksen url-osoite talteen. Voit milloin tahansa palata katsomaan sivua samalla osoitteella ja myös jakaa linkkiä muille.
Arkistopalveluita:
- Archive.is
- Archive.org (Wayback Machine)
Valokuvista voit ottaa kuvakaappauksen, mutta paremman laadun saat, kun tallennat nekin tiedostoina. Klikkaa kuvan päällä niin, että saat toimintovalikon auki. Valitse tallenna kuva nimellä.
Voit tallentaa myös videoita. Esimerkiksi Youtube ei tarjoa videoiden tallennusmahdollisuutta, mutta eri verkkoselaimille on kehitetty lukuisia lisäosia tubevideoiden tallennusta varten. Etsi selaimesi lisäosista hakusanoilla “youtube downloader”.
Myös Facebook-videoiden ja Instagram-storyjen tallennukseen on olemassa verkkotyökaluja.
Muita hyödyllisiä video- ja valokuvatyökaluja:
- Youtube Data Viewer – Amnestyn kehittämä työkalu, jonka avulla saat selville esimerkiksi videon tarkan latausajan ja muuta metadataa.
- In Vid – lisäosa, joka yhdistää useita kuvahaun työkaluja samaan pakettiin.
- Jeffrey’s Image Metadata Viewer, Exif Data – näillä työkaluilla saat valokuvan metadatan esille, esimerkiksi kuvausajan ja mahdollisesti jopa koordinaatit, mikäli gps-paikannus on ollut päällä.
OSA 3:
Mistä apua?
Työnantajalta
Kerro aina häirinnästä esimiehellesi. Työnantajan tulee tietää, jos joudut työssäsi kohtaamaan vihaa.
Toimittaja saattaa ajatella, että hän ei voi näyttää vihapostin tai uhkailujen vaikuttavan itseensä. Verkkovihan kohteeksi joutuminen vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin sitä kokeneisiin. Sitä ei ole syytä hävetä.
Monessa mediatalossa on myös mahdollisuus tietoturva- ja lakineuvontaan.
Yhdessä työnantajan kanssa voidaan tehdä turvallisuusarvio: Onko fyysisen väkivallan uhkaa? Onko vaarana, että joku selvittää toimittajan osoitteen ja saapuu häiriköimään? Miettikää yhdessä myös, pitääkö poliisille ilmoittaa.
Työn tilaajalta
Jos freelancer joutuu häirinnän kohteeksi työtehtävänsä vuoksi, on syytä kertoa tästä työn tilaajalle. Julkaisijan tulee tukea freelanceria kaikin mahdollisin tavoin. Mediataloissa ei välttämättä ole protokollia siihen, miten freelancereita autetaan tällaisissa tilanteissa, mutta tapoja on silti monia. Voisiko free esimerkiksi saada tietoturva-apua talosta tai päästä käymään työterveyslääkärillä? Myös julkisen tuen antaminen on usein oivallinen tapa auttaa freetä.
Kollegoilta ja ystäviltä
Kenellekään ei tee hyvää lukea itseensä kohdistuvia solvauksia ja uhkailuja. Voit antaa sometilisi ja sähköpostisi luotetun kollegan tai ystävän moderoitaviksi pahimman hyökkäyksen ajaksi. Hän voi ottaa talteen kaiken mahdollisesti rikollisen sisällön ja siivota tilisi niin, että voit taas käyttää niitä. Usein verkkovihakampanjat menevät ohi muutamassa päivässä.
Kollegat ja ystävät voivat myös raportoida somepalveluille niiden sääntöjä rikkovista kommenteista ja viesteistä.
Pelkästään hyvä juttuseura saattaa olla korvaamaton apu. Verkkovihan kohteeksi joutuneet hyötyvät etenkin aiemmin vihahyökkäyksiä kokeneiden vertaistuesta.
Journalistiliitosta
Liitosta saa esimerkiksi lakineuvontaa. Journalistiiitto on myös tehnyt lukuisia julkisia kannanottoja toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä.
Journalistien tukirahastosta
Journalistien tukirahasto on mediatalojen ja alan liittojen yhdessä perustama rahasto, joka auttaa avustuksin uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja.
Poliisilta
Kyseessä voi olla esimerkiksi laiton uhkaus, kunnianloukkaus, vainoaminen tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Sinun ei tarvitse tietää rikosnimikettä, kun teet tutkintapyynnön. Nimikkeestä päättää poliisi ja myöhemmin syyttäjä.
Tutkintapyyntö on yleensä syytä mennä tekemään paikan päälle poliisiasemalle. Sähköisiä lomakkeita kannattaa käyttää vain pienten rikkeiden ilmoittamiseen.
Myös työnantaja voi ilmoittaa asian poliisille toimittajan puolesta. Sinun ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta itse.
Kun menet poliisin kuultavaksi, sinulta kysytään, mikä tarkalleen oli mielestäsi loukkaavaa tai uhkaavaa. On järkevää merkitä nämä kohdat materiaaleihin jo ennen kuulusteluja.
Naisten linjalta
Rikosuhripäivystyksestä
OSA 4:
Terveys ja hyvinvointi
Verkkohyökkäyksillä on todellisia seurauksia, kuten mainehaittaa, turvallisuuden heikkenemistä ja psyykkisiä ongelmia. Usein vihakampanjan kohde ei tule edes ajatelleeksi, että voisi tai pitäisi mennä lääkäriin. Verkkoviha voi vaikuttaa monin tavoin terveyteen, sekä henkiseen että fyysiseen.
Pitkäkestoinen stressi voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä oireita ja esimerkiksi unettomuutta. Stressi voi kroonistua tai muuttua posttraumaattiseksi stressiksi, jolloin kohde elää häirintätilanteita yhä uudelleen ja uudelleen aina, kun jokin muistuttaa niistä.
Tarkkaile omia tunteitasi ja nimeä ne: vihakampanjan kohteet voivat usein tuntea esimerkiksi hämmennystä, pelkoa epätoivoa ja häpeää.
Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää. Ota tarvittaessa etäisyyttä tilanteeseen. Hyökkäyksen pahin aalto laantuu useimmiten parissa päivässä. Toisaalta sama ihminen saattaa joutua kohteeksi toistuvasti ja joissain tapauksissa häirintä on jatkuvaa.
Muista aina, että kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Yritä olla ottamatta asiaa henkilökohtaisesti.
Yleensä vihahyökkäys kohdistuu työhösi, vaikka se tuntuu henkilökohtaiselta. Viha kohdistuu oikeasti johonkin, mitä vihaajille edustat.
Älä jää yksin. Jos sinulla ei ole työterveyshoitoa, terveyskeskuksen kautta voit päästä esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Samaa tarjoaa Rikosuhripäivystys. Journalistien tukirahastosta voit hakea tukea kriisiterapian kuluihin.
- Kun vihakampanja on pahimmillaan, ota puhelimestasi kaikki somepalveluiden ja sähköpostin notifikaatiot eli ilmoitukset pois päältä. Näin et joudu reagoimaan joka ikiseen viestiin sitä mukaa, kun niitä tulee. Jos seuraat hyökkäystä reaaliaikaisesti, se alkaa hallita elämääsi. Jos sinun täytyy altistaa itsesi vihaviesteille, valitse itse hetki, jolloin sen teet.
- Ota mahdollisuuksien mukaan etäisyyttä tilanteesta ja tee asioita, jotka rauhoittavat mieltäsi. Myös fyysinen etäisyys ja maiseman vaihto saattavat auttaa.
- Älä katso viestejä iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
- Muista kuitenkin, ettei sinun tarvitse lakata käyttämästä nettiä tai sosiaalista mediaa sen takia, että näitä välineitä käytetään häiriköintiin. Internet on kaikille avoin julkinen tila ja sosiaalinen media on monelle meistä tärkeä yhteydenpidon ja työnteon väline. Voit kuitenkin rajata monin tavoin sitä, missä, miten paljon ja minä ajankohtina altistut itseesi kohdistuvalle vihapuheelle.
- Jos vihaviestien lähettäjät tunkevat henkilökohtaisiin viestikanaviisi, kuten Facebookin yksityisviesteihin, blokkaa heidät surutta.
- Vertaistuki voi auttaa. Monelle syntyy sen avulla voimakas päätös jatkaa työtään häiriköistä huolimatta.
Vihaiseen palautteeseen vastaaminen
Jos osallistut itseäsi ja työtäsi koskevaan keskusteluun, se kannattaa tehdä viilipyttymäisen rauhallisesti. Vihaviesteihin vastaamista kannattaa aina punnita tarkasti. Jos päätät vastata, tee se omilla ehdoillasi.
Huumori on yksi mahdollinen strategia ainakin sosiaalisessa mediassa. Huumoriin on nimittäin vaikea vastata vihalla. Jotkut ovat käyttäneet menestyksekkäästi myös empatiaa ja pyrkineet ymmärtämään vihaviestin lähettäjää. Nämä strategiat eivät tietenkään sovi kaikille eivätkä kaikkiin tilanteisiin.
- Tee uhka-arvio. Tunnetko henkilön, joka sinua häiriköi? Tiedätkö hänestä mitään, minkä perusteella voit päätellä, mitä hän tekee seuraavaksi? Miten paljon häirikkö tietää sinusta? Onko hän esittänyt sinua kohtaan suoran tai epäsuoran uhkauksen?
- Mieti, oletko itse valmis kohtaamaan häirikön verkossa. Keskustelu häirikön kanssa voi johtaa häirinnän pahentumiseen.
- Käytkö jatkuvasti häirintää läpi mielessäsi? Vaikuttaako se hyvinvointiisi? Estääkö se töihin keskittymisen? Jos kiihdyt tai ahdistut ajatellessasi saamiasi viestejä, pystykö rauhoittamaan itsesi? Jos vastasit näihin kyllä, viesteihin tai kommentteihin vastaaminen kannattaa jättää muiden huoleksi.
- Jos päätät vastata, tee se omilla ehdoillasi ja valitsemassasi kanavassa. Sinun ei tarvitse käyttää häirikön valitsemaa viestintävälinettä eikä edes vastata hänelle suoraan. Usein häirintä onkin joukkoistettua eikä sillä ole vain yhtä tekijää.
- Mieti, mitä haluat sanoa. Onko kyse väärän informaation korjaamisesta vai huomion kiinnittämisestä häirintään tai vihakampanjaan?
OSA 5: Tietoturva
Tee nämä yksityisyystsekkaukset:
- Ovatko henkilökohtainen puhelinnumerosi ja osoitteesi salaiset? Tarvittaessa voit tehdä verkossa Digi- ja väestötietovirastolle tietojenluovutus– tai turvakiellon. Turvakieltoon tarvitaan kirjallinen hakemus ja hyvät perustelut. Turvakielto voi olla monille turhan raskas, usein osoitetietojen salaaminen riittää. Sen voi tehdä verkossa.
- Vaihda salasanat tarpeeksi usein. Salasanojen luomiseen ja hallinnointiin kannattaa käyttää jotakin laitteellesi sopivaa password manager -ohjelmaa. Voit kirjoittaa salasanat myös paperilapulle, jonka piilotat kotiisi – siltä varalta, että kadotat laitteen, jolla käytät password manageria. OnePassword tarjoaa ilmaisen tilin journalisteille.
- Älä käytä samaa salasanaa eri palveluihin. Tämä on tyypillisin tapa joutua hakkeroiduksi. Tarkista, onko oma tilisi ollut mukana tietovuodoissa sivustolla Have I been pwned.
- Ala käyttää kaksivaiheista tunnistaumista niissä palveluissa, jotka tarjoavat siihen mahdollisuuden (kuten Twitter, Facebook, Instagram, Linkedin ja Gmail).
- Hyvä salasana on tarpeeksi pitkä ja sisältää kirjainten lisäksi numeroita tai muita merkkejä. Se ei muodosta helppoa sanaa eikä sisällä henkilötietojasi, kuten syntymäaikaa.
Facebookissa:
- Käy läpi yksityisyysasetukset. Käytä “view as” -toimintoa, jolla näet tilisi sellaisena kuin joku ulkopuolinen sen näkee.
- Tarkista, ketkä voivat nähdä kaverilistasi ja muuta asetuksia tarvittaessa.
- Tarkista miten ihmiset voivat etsiä sinua Facebookissa ja poista mahdollisuus etsiä puhelinnumeron ja sähköpostin perusteella. Ota pois Facebook-profiilin näkyminen hakukonetuloksissa.
- Tarkista kuka voi tägätä sinut (esimerkiksi valokuviin) ja kenelle tägäykset näkyvät. Voit laittaa ne näkyväksi vain itsellesi tai hyväksyä itse tägäykset ennen kuin ne näkyvät muille.
Twitterissä:
- Tarkista, kuka voi etsiä sinua puhelinnumeron ja sähköpostin avulla.
- Ota paikannustiedot pois päältä.
- Ota valokuvien tägäysmahdollisuus pois päältä. (Nämä kaikki löytyvät kohdasta settings & privacy).
Instagramissa:
- Jos et käytä tiliäsi työhön, muuta se yksityiseksi.
- Poista käytöstä kontaktien ”synkkaaminen” (settings > account > contacts > syncing).
- Tarkista ”login activity” eli missä ja miltä laitteilta tiliäsi on käytetty.
Linkedinissä:
- Voiko joku katsella profiiliasi kirjautumatta Linkediniin? Ota ominaisuus pois päältä. Tarkista myös, kenelle sähköpostiosoitteesi näkyy ja kuka voi katsoa kontaktilistaasi. (Löytyvät kohdasta settings & privacy.)
Kirjoittanut Johanna Vehkoo
LISÄTIETOA:
New York Times Open: How to dox yourself
Journalisti: Vihakampanja käynnistyy, toimi näin (tästä voi printata simppelit ohjeet esimerkiksi toimituksen seinälle).
PEN America: Online harassment field manual
TrollBusters: http://www.troll-busters.com
Emmi Nieminen & Johanna Vehkoo: Vihan ja inhon internet (Kosmos, 2017)
Häiritsevä palaute (asiantuntijoille suunnattu sivusto verkkohäirinnästä)
Atte Oksanen: Verkkoviha koskettaa kaikkia
Freja Wedenborg: Toimittajan salausopas
Oikeusministeriö: Journalistit ja vihapuhe
Yle: Turvallisemman vuorovaikutuksen ohje