Stiftelsens historia

Tuhannen toiveen täyttäjä
Jokesin 10-vuotishistoriikki
Leena Seretin 2001
Anna Kähkönen

”Kohottaakseen journalistien ammattitaitoa ja edistääkseen sananvapautta Suomen Sanomalehtimiesten Liitto – Finlands Journalistförbund r.y. on päättänyt perustaa säätiön, jonka nimi on Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.”

Näin juhlavasti lukee säädekirjassa, joka on toimitettu oikeusministeriölle 17.6.1992. Oikeusministeriö antoi 3.12.1992 SJL:lle luvan perustaa säätiö, joka merkittiin säätiörekisteriin 10.3.1993. Säätiön uudet säännöt vahvistettiin 21.4.1993.

Säätiön perustamisen valmistelut alkoivat kuitenkin jo vuotta ennen säädekirjan jättämistä viranomaisille. Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitus alkoi keväällä 1991 valmistella säätiön perustamista kanavaksi jakaa Kopiosto-korvauksista kertyvät apurahat.

Toukokuun 30. päivä 1991 SSL:n hallitus päätti luovuttaa säätiön peruspääomaksi asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat huoneistoon Vironkatu 8 C 43 sekä lahjoittaa 200 000 markkaa. Lokakuun 30. päivä 1991 liittohallitus päätti esittää liittovaltuustolle, että se perustaa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton nimissä 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön. Säädekirja, säätiön säännöt ja peruspääoma vahvistettiin. Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Jokesin juuret ovat siis vuodessa 1991.

Nimikkorahastoja erityistarpeisiin

Säätiön toiminta käynnistyi vuonna 1992, jolloin jo jaettiin ensimmäiset Kopiosto-apurahat, apurahoja Århus-kurssille ja koulutustukea freelancereille. Vuonna 1992 perustettiin kaksi nimikkorahastoa. Sakari Talvitien rahasto sai 30 000 markan alkupääomansa SSL:n 70-vuotisjuhlalahjoituksista. Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen HSY:n rahasto perustettiin niinikään vuonna 1992. Rahastoa on kartuttanut alusta pitäen HSY.

Sittemmin Jokesin alaisuuteen on perustettu useita nimikko- tai alarahastoja, jotka kartuttavat omaisuutensa taustayhdistystensä kautta. Vuonna 1994 perustettiin Itä-Suomen Sanomalehtimies-yhdistyksen Wiipuri-rahasto, keväällä 1995 Keski-Suomen Journalistit ry:n Sulka-rahasto, tammikuussa 1996 RTTL:n koulutusrahasto, vuonna 1999 Taloustoimittajien rahasto ja vuonna 2000 Lehtikuvaajarahasto.

Rahastoja hallinnoivat säätiön alaisuudessa hoitokunnat, joihin rahastojen taustayhdistykset nimeävät edustajat. Hoitokunnat päättävät apurahoista, Jokesin hallitus vahvistaa päätökset.

Ammatillista koulutusta ja opintomatkoja

Vajaan kymmenen vuoden aikana Jokesin apurahoilla on päässyt toteuttamaan toiveensa noin tuhat journalistia. Koska luvussa on mukana myös yhdistysten ja muiden kollektiivien saamia apurahoja, edunsaajien joukko on tosiasiassa huomattavasti suurempi.

Kaikkiaan rahaa on jaettu noin 7,5 miljoonaa markkaa. Jos alarahastojen myöntämät apurahat lasketaan mukaan, yhteissumma kohoaa yli kymmeneen miljoonaan markkaan.

Jokesin apurahoilla on muun muassa päivitetty ammattitaitoa taitto- ja photoshop-kursseilla, opiskeltu kieliä englannista indonesiaan, opiskeltu maailman eri kulttuureja, tehty pro gradu- ja lisensiaattitöitä sekä väitöskirjoja, tuotettu valokuvanäyttelyitä, kirjoitettu yhdistysten historiikkeja sekä osallistuttu Journalismin päiville ja Århus-kurssille.

Apurahoilla on pystytty kattamaan myös vaativia hankkeita. Vuodesta 1999 Jokes on jakanut vuosittain yhden 50 000 markan apurahan journalistista alaa hyödyttävään tutkimustyöhön. Vuonna 2001 apurahoja jaettiin kaksi.

Sananvapauden apurahat on varattu journalistien edunvalvontatyöhön osallistuville tai aikanaan osallistuneille. Apurahavalikoimaan kuuluvat vuosittain myös opiskelijastipendit: journalistialan opiskelijoille myönnetään 5 000 markan apurahoja pro gradu –työn valmistamiseen.

Kansainvälistyvässä Suomessa journalistien kielitaito on yhä tärkeämpää. Se näkyy myös Jokesin apurahapolitiikassa: vuotuisesta potista miltei puolet käytetään kielten opiskelun tukemiseen.

Vuodesta 1993 säätiö on tilannut eri kielikouluilta valmiita kahden viikon kielimatkoja, joille pääsee vuosittain 20 – 30 journalistia. Kielipakettien, samoin kuin omaehtoisten kieliopintojen suosio kasvaa vuosi vuodelta.

Kielivalikoimaa on vaihdeltu tarpeen mukaan: alkuunsa valmiskursseja oli ranskan, espanjan ja venäjän kielessä, sittemmin mukaan tuli italia ja myöhemmin myös englanti, saksa ja ruotsi. Vuonna 2001 kielikurssit järjestettiin Lontoossa, Pariisissa, Frankfurtissa ja Moskovassa.

Jokes on ottanut alun alkaen tavakseen tukea myös freelancereita. SJL:n Freelancer-osasto ja RTTL:n FAO saavat kumpikin käyttöönsä vuosittain tuntuvan summan apurahojen jakamiseen.

Työttömille tukea

Lamavuosien työttömyys kosketti ankarasti myös journalistikuntaa. Vuonna 1994 liittovaltuusto päätti kerätä ylimääräisen, vapaaehtoisen työllisyys-tukimaksun jäsenistöltä. Jokes toimi työllisyystukimaksujen kerääjänä ja apurahojen välittäjänä työttömille heidän ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Keräys tuotti noin 250 000 markkaa, josta summasta 55 työtöntä sai apurahan ammattitaitonsa jalostamiseen.

Vuonna 1997 työllisyystukikeräys toteutettiin uudelleen. Tuolloin rahaa kertyi runsas 100 000 markkaa, ja apurahan sai 25 työtöntä journalistia.

Säästöjä pahan päivän varalle

Jokes saa vuotuisen tuottonsa apurahojen jakamista varten Kopiosto-korvauksina. Vuosittaisesta korvaussummasta suurin osa jaetaan apurahoina ja pieni osa varataan tuleviin apurahatarpeisiin. Säätiön erillisrahastot kartuttavat pääomansa itse.

Vuosien varrella säätiön omaisuus on karttunut liki kuuden miljoonan markan suuruiseksi. Siitä säädepääomaa on liki miljoona markkaa, johon sisältyy liitolta saatu As Oy Vironkatu 8. Huoneisto on vuokrattu ulkopuoliselle. Loppu omaisuudesta on sijoitettu sääntöjen mukaan tuottavasti ja turvaavasti osakkeisiin ja rahastoihin.

Säätiön hallitus

SJL:n hallitus nimittää säätiön hallituksen jäsenet. Säätiön hallituksen ensimmäisessä kokouksessa avaajana toimi liiton lakimies Lauri Kerosuo.

Lappalainen Markku, puheenjohtaja 1992 – 1997
Kurkela Kirsti, varapuheenjohtaja 1992- 1997
Tennilä Jukka, jäsen 1992 – 1997
Tilus Sirkka, jäsen 1992 – 1995
Pesonen Anu, jäsen 1996 – 1997
Kemi Juhani, jäsen 1992 – 1997, puheenjohtaja vuodesta 1998
Koivuniemi Risto, jäsen vuodesta 1992
Koskimaa Esa, varapuheenjohtaja vuodesta 1998
Lampinen Elina, jäsen vuodesta 1998
Tolvanen Oili, jäsen vuodesta 1998
Ärmänen Sirpa, jäsen vuodesta 1998

Asiamiehet

Laine Antero, asiamies 1992 – 1995
Seretin Leena, asiamies 1996 – 2001
Kähkönen Anna, asiamies 2002 alkaen

Kirjanpitäjät

Pesonen Marja, kirjanpitäjä 1992 – 1994
Saranen Mirja, kirjanpitäjä vuodesta 1994

Tilintarkastajat

Paiho Mikko, tilintarkastaja 1992 – 2000
Hotti Kauko, numerotarkastaja ja varatilintarkastaja 1992 – 2000, tilintarkastaja vuodesta 2001
Lappalainen Tuomo, tilintarkastaja vuodesta 1992
Leppänen Kari, varatilintarkastaja 1992 – 1995
Mikkonen Marjut, varatilintarkastaja vuodesta 1996
Tilintarkastusrengas Oy, varatilintarkastaja vuodesta 2001

Työllisyystukitoimikunta

Kerosuo Lauri, puheenjohtaja 1994 – 1998
Laine Antero, jäsen 1994 –1996
Lappalainen Markku, jäsen 1994 – 1996
Seretin Leena, jäsen 1997 – 1998
Tennilä Jukka, jäsen 1994 – 1996, puheenjohtaja 1997 – 1998
Toivola Kalervo, jäsen 1994 – 1998

Säätiön logon suunnitteli graafikko Pirkko Rask vuonna 1994 ja säätiön esitteen graafikko Mirja E Solomon vuonna 1998.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö toimii osoitteessa Hietalahdenkatu 2 B22, 00180 Helsinki, puh. 09- 649 048.