mennessä admin | maalis 20, 2024
Mikä lehtijuttu vei viimeksi mennessään? Olikohan se featurejuttu? Kerronnalliset jutut vetävät nyt lukijoita, mutta moni toimittaja kaipaa lisää työkaluja niiden tekemiseen.
Jokesin toista kertaa järjestämällä mestarikurssilla tarjotaan käytännön oppeja featurekirjoittamiseen. Miten aiheesta rajataan kirkas idea? Miten featuren keinoilla saa lisäsyvyyttä henkilöjuttuihin? Millainen rakenne pakottaa lukemaan? Miten pidetään huolta, ettei kerronnallisuus tee tekstistä sepitettä? Kolmen päivän työpaja järjestetään syys-lokakuussa Helsingissä.
Työpajan vetäjinä ovat Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi – kirjan (Teos, 2022) toimittajat Tuomas Kaseva, Reetta Räty ja Olli Seuri. Lisäksi mukana on vierailijoina tunnettuja featuren tekijöitä, kuten Kodin Kuvalehden Ulla Ahvenniemi ja Long Playn Anu Silfverberg.
Kaksiosaisessa työpajassa käydään avointa keskustelua ja tehdään käytännön harjoituksia. Osallistujat tekevät syksyn aikana yhden julkaistavan jutun, jota ideoidaan ja editoidaan yhdessä vetäjien ja kurssilaisten kanssa. Samalla käydään läpi featuren keinoja ja työkalupakkia. Koulutus on tarkoitettu alalla jo toimiville journalisteille. Helsingissä järjestettävään työpajaan valitaan 12 journalistia.
Haku feature-työpajaan alkaa 14. huhtikuuta. Kurssiapuraha kattaa lounaiden ja aamukahvien lisäksi myös pitkämatkalaisten matka- ja majoituskulut.
mennessä admin | helmi 27, 2024
Elokuussa kokoonnutaan jälleen audiokerronnan äärelle, kun Jokes uusii paljon kiitosta saaneen Podcast-pajansa.
Viiden päivän koulutuksessa tutkitaan audiokäsikirjoittamisen kerronnankeinoja, välineitä ja dramaturgista ajattelua hyvin konkreettisesti ja käytännönläheisesti. ”Pohdimme luovaa prosessia sekä sitä, miten draaman, kaunokirjallisen kirjoittamisen ja dramaturgian keinoja voi soveltaa asiaohjelmien, dokumenttien ja toimittajan työn toimenkuvassa. Käymme läpi erilaisia genrejä ja ohjelmatyyppejä ja teemme kokeiluja eri kontekstien yhdistämisestä”, kertovat kurssin vetäjät Suvi Tuuli Kataja ja Elli Salo.
Mutta mikä podcast oikein on? ”Podcast voi olla oikeastaan mitä vaan. Audio kehittyy koko ajan kohti uusia kerronnan muotoja. Podcast jakelumuotona on vapauttanut audion radion asettamista rajoista kuten kestosta, ohjelmapaikasta tai vaikka kanavan brändistä. Audioon on tullut ihan uudenlaisia mahdollisuuksia ja vapauksia kokeilla uusia juttuja ja nostaa esiin ääniä, joille aikaisemmin ei ole annettu paikkaa ja tilaa”, Kataja sanoo.
Kirjoittavalle toimittajalle audio voi olla uusi kerronnan väline. Podcast-pajassa valmistetaan ryhmätöinä viiden minuutin podcast-käsikirjoitus, joka työstetään studiossa valmiiksi asti. Näin käydään läpi työn eri vaiheet.
”Audio on oma lajinsa ja oma mediuminsa, jossa on oma logiikka, omat kerronnankeinot ja oma rytmi. Käsikirjoittamisessa korostuu dramaturginen ajattelu sekä leikkauksen innovatiivisuus. Ääni on myös hyvin kehollinen, se välittää tunteita ja affekteja ja ei-verbaalista merkitystä hyvin herkästi. Ääni ei ole kiinni fyysisissä tai rajallisissa rajoitteissa, siksi se mahdollistaa paljon, äänen avulla voi matkustaa ajassa minne vain ja mennä minne vain, kertoa mistä vain”, Salo kuvailee.
Podcast-paja tarjoaa mahdollisuuden päästää irti toimittajan työn rutiineista ja maneereista, sekä soveltaa omaa ammattitaitoa uudella tavalla. ”Rajattomia mahdollisuuksia tarjoavan audiokerronnan kautta voi päästä käsiksi meheviin oivalluksiin ja aiheisiin, jotka ovat odottaneet alitajunnassa tilaisuutta nousta esiin. Luovan prosessin ja dramaturgian opiskelun kautta voi saada työkaluja myös muuhun kirjoittamiseen”, Kataja ja Salo kertovat.
Jokesin Podcast-pajassa kouluttavat Aapa Productionsin Elli Salo ja Suvi Tuuli Kataja.
Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja kääntäjä. Hän on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgian laitokselta, sekä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineena slaavilaiset kielet ja kirjallisuus. Hän on toiminut moninaisissa työrooleissa radion ja äänen, teatterin, kirjallisuuden sekä elokuvan parissa. Parhaillaan hän toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon teoksia on käännetty usealle kielelle ja niitä on palkittu kotimaassa ja ulkomailla. Taiteellisen työn lisäksi Salo toimii tuntiopettajana Taideyliopistossa.
Suvi Tuuli Kataja on ohjaaja, käsikirjoittaja ja äänisuunnittelija. Kataja on työskennellyt Yleisradiossa ja useissa tuotantoyhtiöissä äänen ja kuvan kanssa. Katajan teokset ovat keränneet mainetta ja palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla, muun muassa Prix Europassa, BANFF World Media -festivaaleilla ja Nordic Shortdox-kilpailuissa. Kataja opettaa taideyliopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa audiokäsikirjoittamista sekä audiotuotantoja. Lisäksi hän toimii aktiivisesti alan kentällä puhujana, kirjoittajana ja kehittäjänä.
Haku Jokesin Pocast-pajaan alkaa säätiön kevään apurahahaun yhteydessä 12. huhtikuuta. Pajaan valitaan enintään 12 journalistia. Koulutus järjestetään Helsingissä, ja kurssiapuraha kattaa lounaat ja kahvitarjoilut kurssin aikana, sekä pitkämatkalaisten matkakulut ja majoituksen. Pajassa keskitytään podcast-sarjan käsikirjoittamiseen ja toteuttamiseen journalistin ja käsikirjoittajan näkökulmasta. Salon ja Katajan lisäksi pajassa kuullaan vierailevia luennoitsijoita.
Tässä vinkit kouluttajien podcast-suosikkeihin:
Radio Atlas
Radio Atlas -podcastsivusto on aarreaitta, josta löytyy kunnianhimoisia audiodokumentteja, radio featureja, sekä äänitaideteoksia kaikkialta maailmasta. Ohjelmisto on huolellisesti kuratoitu ja nostaa esiin teoksia, jotka voisivat muuten kadota radiokohinaan.
Between the covers -kirjallisuuspodcast
Between the covers -podcastissa on monen tunnin rauhallisia keskusteluja maailman huippukirjailijoiden kanssa kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta. Tin house -kustantamon podcastia vetää toimittaja David Namon, joka ei pelkää johdattaa keskustelua monimutkaisiin ja ristiriitaisiin aiheisiin. Keskusteluissa on aina kiinnostava dramaturgia.
Kuva: Suvi-Tuuli Kataja ja Elli Salo
mennessä admin | helmi 26, 2024
Jokesin Lehtikuvaajarahaston kevään apurahan sai 14 kuvajournalistia. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 53 030 euroa. Apurahahakemuksia saapui määräaikaan mennessä 38.
Suurimmat apurahat myönnettiin tällä kertaa Christian Westerbackalle Alexander Nikiforowin valokuvista koottavan kuvakirjan kuluihin (10 000), Jussi Puikkoselle Pilluralli-valokuvakirjaan (6 500) ja Antti J. Leinoselle Pyynti-valokuvanäyttelyn lisäkuviin ja vedostukseen (5 380).
Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea alkusyksystä 2024.
Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.
mennessä admin | helmi 20, 2024
Jokesin apurahat freelancereiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen tulevat haettaviksi 8. maaliskuuta.
Nämä Kopiosto-apurahat on tarkoitettu freelancerina työskenteleville journalisteille, kuten toimittajille, kuvaajille, kääntäjille, kuvittajille ja graafisille suunnittelijoille. Apurahoja ei myönnetä opiskelijoille.
Freelance-apurahoja myönnetään vain kuluapurahoina, työskentelyyn apurahoja ei myönnetä.
Apurahoja haetaan Jokesin apurahajärjestelmän kautta. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla ennen hakuajan päättymistä, muuten sitä ei oteta käsittelyyn.
Lue apurahailmoitus täältä.
mennessä admin | helmi 20, 2024
Århusin pitkä pohjoismainen journalistikurssi keskittyy tänä vuonna ilmastokriisiin sekä arktisen alueen ja Pohjois-Atlantin jännittyneeseen tilanteeseen. Suurvaltasuhteiden kiristyminen ja jännitteet alueella vaikuttavat pohjoismaihin, ja alueen turvallisuusarkitehtuuri on muutoksessa, kun Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Natoon.
Kurssi järjestetään lokakuussa Kööpenhaminassa, Reykjavikissa ja Nuukissa. Haku kurssille päättyy 12. toukokuuta 2024.
Århus-kurssia on järjestetty vuosikymmeniä ja se on tarjonnut suomalaisille toimittajille loistavan mahdollisuuden verkostoitua pohjoismaisten kollegoiden kanssa. ”Kurssi pureutui ajankohtaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin kiinnostavasti ja tarjosi uusia näkökulmia pohjoismaiseen yhteistyöhön,” kertoo vuoden 2023 kurssille osallistunut Salla Nazarenko.
Jotta kurssista saa mahdollisimman paljon irti, vahva ruotsintaito tai tanskan osaaminen auttaa. Opetuskielenä on skandinaaviska.
Jokes myöntää apurahoja kurssimaksuun ja kotimaan matkoihin. Opiskelijoille näitä apurahoja ei myönnetä. Säätiön apurahoja voi hakea kevään apurahahaussa, joka alkaa 12. huhtikuuta ja päättyy 10. toukokuuta.
Tutustu kurssiin täällä.
Kuva: John Frølich
