Syksyn apurahan sai 167 journalistia

Syksyn apurahan sai 167 journalistia

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön syksyn apurahahakuun saapui määräaikaan mennessä saapui 335 apurahahakemusta. Säätiö myönsi 167 apurahaa, yhteensä 558 214 euroa. Hakemusmäärässä oli nousua, sillä vuosi sitten hakemuksia saapui 257. Muutaman koronavuoden jälkeen kasvua oli etenkin matka- ja kielikurssiapurahahakemuksien määrässä.

Tänä syksynä saapui runsaasti hakemuksia kuvaajilta. Kuvaajien Kopiosto-apurahat jaetaan pääsääntöisesti Jokesin Lehtikuvaajarahastosta, jonka seuraava apurahahaku alkaa tammikuussa 2024. Säätiön hallitus toivoo, että ne kuvaajat, jotka jäivät tässä haussa ilman apurahaa, hakisivat apurahaa Lehtikuvaajarahastosta tammikuussa.

Säätiön seuraava avoin haku alkaa huhti-toukokuussa 2024.

Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.

 

Tammikuun journalistiseminaarissa puhutaan Natosta ja ulkopolitiikasta

Tammikuun journalistiseminaarissa puhutaan Natosta ja ulkopolitiikasta

Suomen Nato-jäsenyys herättää paljon kysymyksiä ja virittää uudenlaista keskustelua. Mitä on uudenlainen ulkopolitiikka ja mitä se tarkoittaa esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien kannalta? Millaisia ammatillisia huomioita vanhoissa Nato-maissa työskentelevät journalistikollegat ovat tehneet puolustusliiton laajentumisesta?  Millaista haasteita Nato tuo tiedonhankintaan ja miten tutkiva toimittaja lähestyy näitä haasteita? Olemmeko journalisteina edelleen vanhojen ulkopoliittisten narratiivien vietävissä?

Jokes ja Journalistiliitto järjestävät presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla journalisteille puolen päivän seminaarin Natosta ja ulkopolitiikan uusista tuulista. Seminaari järjestetään 11. tammikuuta 2024 kello 12.30 alkaen Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä.

Mukana keskusteluissa muun muassa Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen, Iltalehden tutkiva toimittaja Jarno Liski, toimittajat ja tietokirjailijat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki, toimittaja Katriina Pajari Helsingin Sanomista, puolustusministeriön Nato-toimiston erityisasiantuntija Kari Aapro, politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja valtio-opin professori Tapio Raunio. Paneelikeskusteluita vetävät Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen ja Viimeisen sanan toimittaja Rosa Kettumäki YLE:stä. Seminaarin juontaa Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.

Katso päivittyvä seminaariohjelma täältä ja ilmoittaudu mukaan. Ilmoittautuminen alkaa 1. joulukuuta.

 

Kuva: Nato.

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

”Faktapohjaisuus on journalismin perusta, ilman sitä ei ole journalismia”, sanoo Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssin vetäjä toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Toukokuussa 2024 järjestettävä Jokesin kolmen päivän mestarikurssi on syväsukellus mis- ja disinformaation maailmaan.  Työpajassa keskitytään käytännön taitoihin ja opetellaan tutkimaan erilaisia verkkoaineistoja, kuten someprofiileja, kuvia, videoita, karttoja, verkkosivuja ja tekoälyn generoimia kuvia. Osallistujat harjoittelevat geopaikannusta ja muita OSINT-tekniikoita sekä pääsevät parantamaan tiedonhakutaitojaan. Kurssin jälkeen he osaavat myös huolehtia tietoturvastaan ja varautua mahdollisiin verkkovihakampanjoihin.

”Jokaiselle toimittajalle olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin erilaisia tiedonhaun tekniikoita, osata jäljittää ja paikantaa kuvia ja videoita sekä tunnistaa erilaisia disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo.

”Aikana, jolloin disinformaation määrä sekä kasvaa väistämättä että löytää jatkuvasti uusia, yhä vaikeammin tunnistettavia muotoja, tällä kurssilla opetettavat taidot ovat yhä tärkeämpiä kaikille toimittajille.”

Teknologia kehittyy nopeasti, ja journalistien on hankala pysyä perässä esimerkiksi manipuloidun äänen ja erilaisten tekoälyfeikkien tahdissa. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin Slovakian vaaleissa levinneistä deepfake-videoista, joissa syväväärennyksillä harhautettiin äänestäjiä. ”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”

Tiedon verifiointiin ja disinformaatioon erikoistunut toimittaja Johanna Vehkoo on tehnyt Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa vuodesta 2015. Vuodet 2022-2023 hän toimi journalistiikan työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Kouluttamisen ja journalismin lisäksi hän on julkaissut myös tietokirjoja, muun muassa Valheenpaljastajan käsikirjan vuonna 2019.

Vehkoon lisäksi mestarikurssilla kuullaan vierailevia kouluttajia, esimerkiksi kanadalaista ProPublican toimittaja Craig Silvermania. ”Craig on  mielestäni kenties maailman paras disinformaatioaiheiden kouluttaja,” Vehkoo sanoo. ”Hän on tällä alueella todellinen pioneeri. Hän löytää aina uusia tekniikoita ja kikkoja, joiden avulla tehdä todella kiinnostavaa journalismia disinformaatiosta. Craig näyttää työpajassa, mitä kaikkea toimittaja voi saada irti verkkosivustoista ja digitaalisista mainoksista. Tässä tiedon verifiointi on myös tutkivaa journalismia.”

Vehkoo toivoo suomalaisen journalismin tiedontarkistukseen systemaattisuutta ja ajattelutavan muutosta. ”Suomessa faktojen tarkistaminen otetaan annettuna, se on sellainen itsestäänselvyys, johon ei useinkaan kiinnitetä erityistä huomiota, paitsi tietenkin tulenaroissa aiheissa ja tutkivassa journalismissa. Faktantarkistusta ja tiedon verifiointia pitäisi kuitenkin tehdä systemaattisesti, ja erityisesti erilaisten internet-aineistojen kohdalla verifiointi vaatii tiettyjen työkalujen ja tekniikoiden hallintaa. Näitä ovat esimerkiksi hakuoperaattoreiden sujuva ja luova käyttö sekä erilaiset kuvien ja videoiden jäljittämisen työkalut.”

”Kuuntelen joitakin yhdysvaltalaisia podcasteja, joiden lopussa aina kerrotaan, kuka oli toiminut jakson faktantarkistajana. Luen New Yorkeria, jolla on oma faktantarkistusosastonsa. Seuraan lukuisia julkaisuja, jotka tarkistavat ja kumoavat verkossa liikkuvaa disinformaatiota. BBC perusti hiljattain uuden BBC Verifyn, jossa työskentelee 60 journalistia. Suomalaisesta journalistisesta kulttuurista puuttuu tällainen lähes kokonaan.”

Haku Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssille on käynnissä. Apurahahaku kurssille päättyy 10. marraskuuta kello 16.

Syksyn apurahan sai 167 journalistia

Lehtikuvaajarahaston syksyn apuraha 21 kuvaajalle

Jokesin Lehtikuvaajarahasto on myöntänyt syksyn Kopiosto-apurahat. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 30, ja apuraha myönnettiin 21 kuvaajalle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 60 559 euroa.

Vuoden 2023 aikana rahasto on jakanut 39 apurahaa, yhteensä 118 754 euroa. Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea alkuvuodesta 2024. Kuvaajille on myös tarjolla apurahoja Arlesin valokuvafestivaaliin osallistumiseen parhaillaan käynnissä olevassa säätiön syksyn apurahahaussa.

Lehtikuvaajarahastosta ei myönnetä apurahoja opiskelijoille. Kuvajournalismin opiskelijat voivat hakea apurahoja opinnäytetyön tekemiseen käynnissä olevasta säätiön syksyn haussa.

Katso myönnetyt apurahat.

 

 

Syksyn apurahahaku alkaa

Syksyn apurahahaku alkaa

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön apurahahaku alkaa 13. lokakuuta ja päättyy 10. marraskuuta kello 16. Apurahoja haetaan Jokesin sähköisen apurahajärjestelmän kautta.

Kopiosto-apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, täydennyskoulutukseen, alan tutkimukseen, ammattikuvaa syventävään työskentelyyn, kieli- ja opintomatkoihin, opintojen loppuunsaattamiseen sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta. Opiskelijoille myönnetään vain opiskelijastipendejä opinnäytetyön tekemiseen. Lisäksi myönnetään Sananvapauden apurahoja pitkään Journalistiliiton järjestötehtävissä toimineille liiton aktiiveille sekä Jyrki A. Juutin muistostipendejä ammattiyhdistystoiminnassa tarvittavien edunvalvontavalmiuksien kehittämiseen sekä työmarkkinoita koskeviin hankkeisiin.

Nyt voit myös hakea myös keväällä 2024 järjestettäville säätiön ammatillisille kursseille. Huhti-toukokuussa järjestetään Tuomas Kasevan ja Reetta Rädyn luotsaama Editointipaja ja toukokuussa Johanna Vehkoon vetämä Faktantarkistuksen ja tiedon verifioinnin mestarikurssi. Lisäksi huhtikuussa järjestetään säätiön järjestyksessään toinen HEAT-kurssi (Hostile Environment Awareness Training) kriisialueilla työskenteleville journalisteille.

Keväällä 2024 järjestetään myös säätiön perinteiset kahden viikon kielikurssit Berliinissä, Lontoossa, Madridissa ja Tukholmassa. Kursseille haetaan tässä apurahahaussa.

Lue tarkkaan säätiön apurahailmoitus ennen apurahan hakemista.

”Editoijan ja kirjoittajan yhteistyö voi johtaa huippusuoritukseen, tai karille”

”Editoijan ja kirjoittajan yhteistyö voi johtaa huippusuoritukseen, tai karille”

”Editoija lukee juttua lukijan, ei tekijän silmin. Hän on eräänlainen esilukija. Editoijalla ja toimittajalla on aina yhteinen tavoite: tehdä mahdollisimman hyvä juttu, jonka mahdollisimman moni lukija lukee. Jotta toimittaja saa tehtyä sellaisen, editoijan sparraus ja kannustus on korvaamaton apu. Editointia tarvitaan koko juttuprosessin ajan, jotta toimittaja löytää ja valitsee mahdollisimman hyvät aiheet, ideat, näkökulmat ja lähteet.”

Näin ajattelevat kokeneet editorit ja toimittajat Reetta Räty ja Tuomas Kaseva. He vetävät keväällä 2024 Helsingissä järjestettävän kolmipäiväisen Jokesin Editointipajan.

Rädyn ja Kasevan lisäksi kurssilla toimivat opettajina muun muassa Sunnuntaisuomalaisen toimittaja Aino Heikkonen, Kodin Kuvalehden ja ET:n toimituspäällikkö Ulla Ahvenniemi sekä Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli.

Jokesin paja on suunnattu erityisesti journalisteille, jotka ovat työskennelleet editoijan roolissa verraten vähän aikaa ja kaipaavat editoijan työkalupakin ja identiteetin vahvistamista. Editointipajaan valitaan 12 journalistia, ja kurssille toivotaan editoijia kaikenlaisista ja kaikenkokoisista journalistisista julkaisuista eri puolilta Suomea. Pääpaino on sekä sanoma- että aikakauslehtityyppisissä, perusuutista pidemmissä jutuissa.

Editoija saa kurssilta jokapäiväisiä työkaluja editoinnin kaikkiin vaiheisiin: miten auttaa toimittajaa löytämään kiinnostava näkökulma, miten tehdä houkuttelevia otsikoita ja aloituksia, mihin jutun sisällön ja kielen asioihin kannattaa eniten kiireessä keskittyä, miksi sekava rakenne pilaa lukukokemuksen. Opetus koostuu luennoista, keskusteluista ja harjoituksista.

Koska editoijan työ on itsenäistä ja usein yksinäistäkin, Tuomas ja Reetta lupaavat, että kurssilla jaetaan vertaiskokemuksia onnistuneista ja haasteellisista editointitilanteista.

”Loppuvaiheessa editoija varmistaa, että juttu kulkee sujuvasti, jutun imu pitää otteessaan ja lukija saa jutusta toivomansa ja vähän enemmänkin. Editoijan ja kirjoittajan yhteistyö voi johtaa huippusuoritukseen, tai karille. Tämän takia puhumme kurssilla paitsi tekniikoista ja työkalupakista, myös editoinnista sosiaalisena tilanteena.”

Haku Editointipajaan alkaa 13. lokakuuta, kun Jokesin syksyn apurahahaku aukeaa. Apuraha kattaa kurssin lisäksi aamiaiset, lounaat ja iltapäiväkahvit sekä pitkämatkalaisten matkakulut ja majoituksen Villa Salinissa Helsingin Lauttasaaressa.

Journalistien HEAT-turvallisuuskurssi uusitaan keväällä

Journalistien HEAT-turvallisuuskurssi uusitaan keväällä

Jokes järjestää huhtikuussa 2024 viisipäiväisen HEAT- kurssin (Hostile Environment Awareness Training). Koulutus on tarkoitettu vaativissa kriisi- ja konfliktiolosuhteissa työskenteleville toimittajille ja kuvaajille.

”Kurssilla käydään läpi muun muassa riskiarviointiin, suojavarusteiden käyttöön, vakuutuksiin, katastrofi- ja sota-alueella työskentelyyn, psyykkiseen resilienssiin, henkeä pelastavaan ensiapuun sekä kiinniotettuna selviytymiseen liittyviä kokonaisuuksia”, kertoo kurssin toteuttavan MediaTurvan johtaja Kimmo Poikolainen.

Pääkaupunkiseudulla järjestettävälle kurssille valitaan kahdeksan osallistujaa. Säätiön apurahahaku HEAT-kurssille avautuu 13. lokakuuta. Apuraha kattaa kurssin hinnan, lounaat ja iltapäiväkahvit sekä pitkämatkalaisten matkakulut ja majoituksen 120 euroon saakka yöltä.

Säätiö järjesti ensimmäisen turvallisuuskurssinsa keväällä 2023, ja koulutuksen sisältöä on rukattu palautteiden pohjalta entistä paremmaksi. Kurssiohjelmaan on lisätty käytännönharjoituksia ja ryhmätöitä.

Syksyn apurahan sai 167 journalistia

Syksyn freelance-apurahat myönnetty

Jokesin Freelance-apurahojen hoitokunta on myöntänyt syksyn apurahat freelancereiden ammattitaidon ylläpitämiseen.

Määräaikaan mennessä saapui 69 apurahahakemusta.  Apurahoja myönnettiin 46, yhteensä 26 452 euroa.

Freelancereiden apurahojen myöntäminen siirtyi vuoden alussa uuden freelance-hoitokunnan tehtäväksi, jossa ovat edustettuina sekä sähköisen puolen että printtipuolen freelancerit.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön hallitus vahvistaa vuosittain freelance-apurahoihin käytettävän summan. Vuoden aikana on myönnetty 85 apurahaa, yhteensä 50 053 euroa. Apurahat rahoitetaan Kopiosto-korvauksin, jotka kertyvät kopioidun lehdistöaineiston ns. toissijaisesta käytöstä ja digitaalisesta kopioinnista.

Seuraavan kerran freelancereiden ammatilliseen kouluttautumiseen tarkoitettuja apurahoja voi hakea tammikuussa 2023. Parhaillaan on käynnissä säätiön Lehtikuvaajarahaston apurahahaku. Säätiön syksyn haku aukeaa lokakuussa.

Katso myönnetyt apurahat.

 

Århusin journalismikurssi keskittyy Pohjoismaiden uuteen kansainväliseen tilanteeseen

Århusin journalismikurssi keskittyy Pohjoismaiden uuteen kansainväliseen tilanteeseen

Hakua perinteiselle Århusin pitkälle pohjoismaiselle journalistikurssille on jatkettu 25. elokuuta saakka. Jokes jakaa apurahoja kurssille osallistumiseen.

Nordisk Journalist Centerin kurssi pidetään kahdessa jaksossa: Tromssassa ja Oslossa  27.10.- 3.11.2023 ja Brysselissä 26.11.-1.12.2023.

Vuoden 2023 Århus-kurssilla käsitellään Pohjoismaiden uutta tilannetta. Viimeiset 30 vuotta yritettiin rakentaa luottamusta ja yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta nyt suhteet ovat romahtaneet. Uudessa tilanteessa kaikki Pohjoismaat ovat pian osa Naton pohjoista kylkeä. Arktisessa neuvostossa yritetään jatkaa ilman Venäjää. Turvallisuus, talous, ympäristö ja ilmasto liittyvät erottamattomasti suurvaltojen yhteenottoon alueella.

Jokesista voi hakea apurahaa Århus-kurssin kurssimaksuun ja matkakuluihin. Apurahahaku avautuu, kun kurssilaiset on valittu. Apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle ja sähköisten ja muiden medioiden verkkojulkaisulle työskenteleville journalisteille. Opiskelijoille näitä apurahoja ei myönnetä.

Lue lisää kurssista: Arktis och den nya nordiska värkligheten.

Lehtikuvaajarahaston apurahahaku alkaa syyskuussa

Lehtikuvaajarahaston apurahahaku alkaa syyskuussa

Jokesin Lehtikuvaajarahaston syksyn apurahahaku aukeaa 4. syyskuuta 2023.

Lehtikuvaajien Kopiosto-apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle sekä sähköisten viestimien verkkojulkaisuille työskenteleville ja työskennelleille valokuvaajille.

Apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, jatko-opintoihin, kieliopintoihin, alaan liittyvään tutkimustyöhön ja ammattikuvaa syventävään työskentelyyn kuten kieli- ja opintomatkoihin sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.

Apurahahaku päättyy 29.9. 2023 kello 16, jolloin sähköisen hakemuksen on oltava jätetty säätiön apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla hakuajan loppuun mennessä, muuten sitä ei oteta käsittelyyn.

Lue apurahailmoitus täällä.