mennessä admin | joulu 15, 2023
Jokesin Lehtikuvaajarahaston kevään apurahahaku aukeaa 5. tammikuuta 2024.
Kuvaajien Kopiosto-apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle, kirjankustantamoille sekä sähköisten viestimien verkkojulkaisuille työskenteleville ja työskennelleille valokuvaajille.
Apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, jatko-opintoihin, kieliopintoihin, alaan liittyvään tutkimustyöhön ja ammattikuvaa syventävään työskentelyyn kuten kieli- ja opintomatkoihin sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.
Apurahahaku päättyy 2. helmikuuta 2024 kello 16, jolloin sähköisen hakemuksen on oltava jätetty säätiön apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla hakuajan loppuun mennessä, muuten sitä ei oteta käsittelyyn.
Lue apurahailmoitus täällä.
mennessä admin | joulu 11, 2023
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön syksyn apurahahakuun saapui määräaikaan mennessä saapui 335 apurahahakemusta. Säätiö myönsi 167 apurahaa, yhteensä 558 214 euroa. Hakemusmäärässä oli nousua, sillä vuosi sitten hakemuksia saapui 257. Muutaman koronavuoden jälkeen kasvua oli etenkin matka- ja kielikurssiapurahahakemuksien määrässä.
Tänä syksynä saapui runsaasti hakemuksia kuvaajilta. Kuvaajien Kopiosto-apurahat jaetaan pääsääntöisesti Jokesin Lehtikuvaajarahastosta, jonka seuraava apurahahaku alkaa tammikuussa 2024. Säätiön hallitus toivoo, että ne kuvaajat, jotka jäivät tässä haussa ilman apurahaa, hakisivat apurahaa Lehtikuvaajarahastosta tammikuussa.
Säätiön seuraava avoin haku alkaa huhti-toukokuussa 2024.
Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.
mennessä admin | marras 29, 2023
Suomen Nato-jäsenyys herättää paljon kysymyksiä ja virittää uudenlaista keskustelua. Mitä on uudenlainen ulkopolitiikka ja mitä se tarkoittaa esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien kannalta? Millaisia ammatillisia huomioita vanhoissa Nato-maissa työskentelevät journalistikollegat ovat tehneet puolustusliiton laajentumisesta? Millaista haasteita Nato tuo tiedonhankintaan ja miten tutkiva toimittaja lähestyy näitä haasteita? Olemmeko journalisteina edelleen vanhojen ulkopoliittisten narratiivien vietävissä?
Jokes ja Journalistiliitto järjestävät presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla journalisteille puolen päivän seminaarin Natosta ja ulkopolitiikan uusista tuulista. Seminaari järjestetään 11. tammikuuta 2024 kello 12.30 alkaen Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä.
Mukana keskusteluissa muun muassa Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen, Iltalehden tutkiva toimittaja Jarno Liski, toimittajat ja tietokirjailijat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki, toimittaja Katriina Pajari Helsingin Sanomista, puolustusministeriön Nato-toimiston erityisasiantuntija Kari Aapro, politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja valtio-opin professori Tapio Raunio. Paneelikeskusteluita vetävät Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen ja Viimeisen sanan toimittaja Rosa Kettumäki YLE:stä. Seminaarin juontaa Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.
Katso päivittyvä seminaariohjelma täältä ja ilmoittaudu mukaan. Ilmoittautuminen alkaa 1. joulukuuta.
Kuva: Nato.
mennessä admin | loka 26, 2023
”Faktapohjaisuus on journalismin perusta, ilman sitä ei ole journalismia”, sanoo Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssin vetäjä toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.
Toukokuussa 2024 järjestettävä Jokesin kolmen päivän mestarikurssi on syväsukellus mis- ja disinformaation maailmaan. Työpajassa keskitytään käytännön taitoihin ja opetellaan tutkimaan erilaisia verkkoaineistoja, kuten someprofiileja, kuvia, videoita, karttoja, verkkosivuja ja tekoälyn generoimia kuvia. Osallistujat harjoittelevat geopaikannusta ja muita OSINT-tekniikoita sekä pääsevät parantamaan tiedonhakutaitojaan. Kurssin jälkeen he osaavat myös huolehtia tietoturvastaan ja varautua mahdollisiin verkkovihakampanjoihin.
”Jokaiselle toimittajalle olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin erilaisia tiedonhaun tekniikoita, osata jäljittää ja paikantaa kuvia ja videoita sekä tunnistaa erilaisia disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo.
”Aikana, jolloin disinformaation määrä sekä kasvaa väistämättä että löytää jatkuvasti uusia, yhä vaikeammin tunnistettavia muotoja, tällä kurssilla opetettavat taidot ovat yhä tärkeämpiä kaikille toimittajille.”
Teknologia kehittyy nopeasti, ja journalistien on hankala pysyä perässä esimerkiksi manipuloidun äänen ja erilaisten tekoälyfeikkien tahdissa. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin Slovakian vaaleissa levinneistä deepfake-videoista, joissa syväväärennyksillä harhautettiin äänestäjiä. ”Pian melkein kaikkeen audiovisuaaliseen materiaaliin pitää suhtautua skeptisesti.”
Tiedon verifiointiin ja disinformaatioon erikoistunut toimittaja Johanna Vehkoo on tehnyt Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa vuodesta 2015. Vuodet 2022-2023 hän toimi journalistiikan työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Kouluttamisen ja journalismin lisäksi hän on julkaissut myös tietokirjoja, muun muassa Valheenpaljastajan käsikirjan vuonna 2019.
Vehkoon lisäksi mestarikurssilla kuullaan vierailevia kouluttajia, esimerkiksi kanadalaista ProPublican toimittaja Craig Silvermania. ”Craig on mielestäni kenties maailman paras disinformaatioaiheiden kouluttaja,” Vehkoo sanoo. ”Hän on tällä alueella todellinen pioneeri. Hän löytää aina uusia tekniikoita ja kikkoja, joiden avulla tehdä todella kiinnostavaa journalismia disinformaatiosta. Craig näyttää työpajassa, mitä kaikkea toimittaja voi saada irti verkkosivustoista ja digitaalisista mainoksista. Tässä tiedon verifiointi on myös tutkivaa journalismia.”
Vehkoo toivoo suomalaisen journalismin tiedontarkistukseen systemaattisuutta ja ajattelutavan muutosta. ”Suomessa faktojen tarkistaminen otetaan annettuna, se on sellainen itsestäänselvyys, johon ei useinkaan kiinnitetä erityistä huomiota, paitsi tietenkin tulenaroissa aiheissa ja tutkivassa journalismissa. Faktantarkistusta ja tiedon verifiointia pitäisi kuitenkin tehdä systemaattisesti, ja erityisesti erilaisten internet-aineistojen kohdalla verifiointi vaatii tiettyjen työkalujen ja tekniikoiden hallintaa. Näitä ovat esimerkiksi hakuoperaattoreiden sujuva ja luova käyttö sekä erilaiset kuvien ja videoiden jäljittämisen työkalut.”
”Kuuntelen joitakin yhdysvaltalaisia podcasteja, joiden lopussa aina kerrotaan, kuka oli toiminut jakson faktantarkistajana. Luen New Yorkeria, jolla on oma faktantarkistusosastonsa. Seuraan lukuisia julkaisuja, jotka tarkistavat ja kumoavat verkossa liikkuvaa disinformaatiota. BBC perusti hiljattain uuden BBC Verifyn, jossa työskentelee 60 journalistia. Suomalaisesta journalistisesta kulttuurista puuttuu tällainen lähes kokonaan.”
Haku Jokesin Tiedon verifioinnin ja faktantarkistuksen mestarikurssille on käynnissä. Apurahahaku kurssille päättyy 10. marraskuuta kello 16.
mennessä admin | loka 16, 2023
Jokesin Lehtikuvaajarahasto on myöntänyt syksyn Kopiosto-apurahat. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 30, ja apuraha myönnettiin 21 kuvaajalle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 60 559 euroa.
Vuoden 2023 aikana rahasto on jakanut 39 apurahaa, yhteensä 118 754 euroa. Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea alkuvuodesta 2024. Kuvaajille on myös tarjolla apurahoja Arlesin valokuvafestivaaliin osallistumiseen parhaillaan käynnissä olevassa säätiön syksyn apurahahaussa.
Lehtikuvaajarahastosta ei myönnetä apurahoja opiskelijoille. Kuvajournalismin opiskelijat voivat hakea apurahoja opinnäytetyön tekemiseen käynnissä olevasta säätiön syksyn haussa.
Katso myönnetyt apurahat.
