Lehtikuvituksille luodaan omaa arkistoa

Lehtikuvituksille luodaan omaa arkistoa

Grafia, Kuvittajat ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö aloittavat  pilottihankkeen kansallisen lehtikuvitusarkiston perustamiseksi. Arkiston kodiksi kaavaillaan Museoviraston kuvakokoelmien Journalistista kuva-arkistoa JOKAa, jonne on tallennettu jo yli 20 miljoonaa suomalaista lehtikuvaa.

Vaarana on, että iso joukko vanhoja ja uudempiakin journalistisia kuvituksia katoaa hitaasti kuvittajien ikääntymisen ja sähköisen arkistoinnin pirstaloitumisen myötä. ”Lehtikuvituksen ja pilapiirrosten tallentaminen on Suomessa ollut verrattain sattumanvaraisella pohjalla. Nyt on monin paikoin viimeiset hetket tallentaa lehtikuvittajien originaaleja organisoidusti ja turvallisesti”, sanoo Jokesin puheenjohtaja, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen.

Lehtikuvituksen arkistohanketta on puuhattu vuosikymmenien ajan, mutta hanke sai uutta puhtia, kun Grafia ja JOKES teettivät vuosina 2022–2023 toimittaja, tietokirjailija Satu Jaatisella Kertovat kuvat turvaan -selvityksen suomalaisten lehtikuvitusten arkistointitilanteesta. Selvityksen yhteydessä tehtiin kysely, jolla selvitettiin kuvittajien toiveita ja ajatuksia arkistointitilanteesta.

Grafian toiminnanjohtaja Katri Soramäen mukaan yhteishanke on tärkeä päänavaus journalistisen kuvituksen säilyttämiseksi jälkipolville: “Myös kuvittaminen digitalisoituu ja nyt alkavat olla viimeiset hetket koota aikoinaan paperille tehdyt kuvitusoriginaalit yhteen paikkaan.” 

 

Ville Tietäväisen Nato-kuvituksia Helsingin Sanomissa.

 

”Olemme järjestössä pitkään tavoitelleet kuvitusten arkistoa. Toivottavasti jo lähivuosina saamme digitalisoidun journalistisen kuvituksen kokoelman, jota voidaan hyödyntää tietokirjallisuudessa, tutkimuksissa, näyttelyprojekteissa ja dokumenteissa. Journalistinen kuvitus on täynnä tietoa omasta ajastaan”, sanoo Kuvittajat ry:n puheenjohtaja Sari Airola.

Mikään taho ei ole keskitetysti arkistoinut lehtikuvituksia Suomessa. Jonkin verran lehtikuvituksia toki löytyy eri arkistoista. Sarjakuvamuseo arkistoi sarjakuvaa, Mikkelissä toimiva Suomen Elinkeinoelämän arkisto mainoskuvaa ja Helsingin Sanomain säätiön Merkki-museon arkistossa on pääsääntöisesti Helsingin Sanomissa julkaistuja kuvituksia ja pilapiirroksia. 

Lehtikuvituksissa käytetään niin pilakuvia, käsitekuvituksia, henkilökuvituksia, reportaasikuvituksia, opetuskuvituksia kuin karikatyyrejakin. Kuvitus on kulkenut kirjoitetun tekstin rinnalla mukana lehdistön historian alusta alkaen. 

Arkistopilotin takana ovat Grafia ry, Kuvittajat ry ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr (JOKES). Hankkeen rahoitukseen on saatu 40 000 euron tuki Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen. Museovirasto antaa hankkeelle työtilat ja laitteet sekä asiantuntemuksensa. Arkistointipilotin määräaikaisen tekijän rekrytointi alkaa keväällä 2024, ja tehtävä alkaa elokuussa tai sopimuksen mukaan.

Journalistinen kuva-arkisto JOKA on osa Museoviraston Kuvakokoelmia. Se säilyttää, digitoi ja julkaisee keskeisten lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmia. JOKA huolehtii myös suomalaisen kuvajournalismin historian tallentamisesta. Arkisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta.

Virpi Talvitien lehtikuvituksia Helsingin Sanomissa 1990-luvulla.

 

Lehtikuvaajarahaston syksyn apuraha 21 kuvaajalle

Lehtikuvaajarahaston syksyn apuraha 21 kuvaajalle

Jokesin Lehtikuvaajarahasto on myöntänyt syksyn Kopiosto-apurahat. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 30, ja apuraha myönnettiin 21 kuvaajalle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 60 559 euroa.

Vuoden 2023 aikana rahasto on jakanut 39 apurahaa, yhteensä 118 754 euroa. Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea alkuvuodesta 2024. Kuvaajille on myös tarjolla apurahoja Arlesin valokuvafestivaaliin osallistumiseen parhaillaan käynnissä olevassa säätiön syksyn apurahahaussa.

Lehtikuvaajarahastosta ei myönnetä apurahoja opiskelijoille. Kuvajournalismin opiskelijat voivat hakea apurahoja opinnäytetyön tekemiseen käynnissä olevasta säätiön syksyn haussa.

Katso myönnetyt apurahat.

 

 

Kriisialueilla toimiville journalisteille turvallisuuskoulutusta kesäkuussa

Kriisialueilla toimiville journalisteille turvallisuuskoulutusta kesäkuussa

Miten valmistautua työkeikalle kriisialueille, sodan tai luonnonkatastrofin keskelle? Miten kuvata ja haastatella turvallisesti ja suojata tietojaan? Miten toimia, jos joutuu kiinniotetuksi? Osaatko hätäensiavun perustaidot? Kesäkuussa pääkaupunkiseudulla järjestettävällä viisipäiväisellä HEAT-kurssilla (Hostile Environment Awareness Training) opetetaan journalisteja ja kuvaajia toimimaan kriisi­tilanteissa ja -alueilla.

”Kurssilla käydään läpi muun muassa riskiarviointiin, lähteiden ja fiksereiden suojaamiseen, journalististen sisältöjen turvallisuuteen, suojavarusteiden käyttöön, psyykkiseen resilienssiin, liikkumisturvallisuuteen, suoran ja epäsuoran tulen alla toimintaan, henkeä pelastavaan ensiapuun sekä kiinniotettuna selviytymiseen liittyviä kokonaisuuksia”, kertoo kurssin järjestävän MediaTurvan johtaja Kimmo Poikolainen.

Koulutuksella halutaan turvata erityisesti Ukrainan sota-alueilla työskenteleviä journalisteja, mutta koulutus räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaisesti. Ukrainassa on kuollut ja haavoittunut useita media-alan ammattilaisia. Euroopan journalistiliiton mukaan Ukrainassa kuoli viime vuonna 12 journalistia.

”Turvallisuusosaaminen on osa kriisi- ja konfliktialueille suuntautuneiden journalistien perusammattitaitoa, sillä journalistit ovat vastuussa omasta, lähteidensä sekä osaltaan myös fiksereidensä ja kollegoidensa turvallisuudesta. Ilman asianmukaista turvallisuusosaamista journalistit saattavat vaarantaa sekä oman että ympärillään olevien ihmisten hengen ja terveyden, Poikolainen sanoo.

HEAT-kurssin sisällöt on kehitetty yhdessä kriisi- ja konfliktialueilla työskennelleiden journalistien, mediaturvallisuustyöntekijöiden, sotilaiden, tiedustelualan ammattilaisten, ihmisoikeusasiantuntijoiden, lääkäreiden sekä kulttuuriasiantuntijoiden kanssa. Kurssin pääkouluttajana toimii poliisitaustainen kriisi- ja konfliktiturvallisuuden ammattilainen, jonka lisäksi koulutuksen harjoituksissa on mukana  erikoisjääkäreinä ja lääkintätehtävissä palvelleita avustajia. Kurssin osaaminen perustuu monipuoliseen kokemukseen vaativasta operatiivisesta turvallisuustyöstä sekä kriisi- ja konfliktialueista Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö avaa apurahahaun HEAT-kurssille 10. maaliskuuta. Mukaan mahtuu kahdeksan journalistia, ja koulutus on tarkoitettu sekä toimittajille että kuvaajille. Koulutus koostuu kriisi- ja konfliktiolosuhteissa työskentelyä käsittelevistä luennoista ja käytännön olosuhteita jäljittelevistä harjoituksista.

Lue lisää kurssista ja apurahan hakemisesta.

Lehtikuvaajien kevään apurahahaku alkaa

Lehtikuvaajien kevään apurahahaku alkaa

Jokesin Lehtikuvaajarahasto julkistaa haettavaksi apurahat lehtikuvaajille valokuvaproduktioiden tekemiseen sekä läheisesti lehtikuvausta sivuaviin opintoihin ja tutkimuksiin.

Apurahojen haku alkaa 10. helmikuuta ja päättyy 10. maaliskuuta kello 16, jolloin sähköisen hakemuksen on oltava jätetty apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla hakuajan loppuun mennessä, muuten sitä ei oteta käsittelyyn.

Apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, jatko-opintoihin, kieliopintoihin, alaan liittyvään tutkimustyöhön ja ammattikuvaa syventävään työskentelyyn kuten kieli- ja opintomatkoihin sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.

Apurahoja ei myönnetä perusopintoihin, työmatkoihin, laitehankintoihin eikä yksinomaan virkistystarkoituksiin. Näitä apurahoja ei myöskään myönnetä opiskelijoille tai takautuvasti, jo toteutuneisiin tai meneillään oleviin kursseihin tai opintomatkoihin.

Lue lisää Lehtikuvaajarahaston apurahojen hakemisesta.

Lehtikuvaajarahaston syksyn apurahat jaettu, kuvajournalismipalkintoihin lisärahoitusta

Lehtikuvaajarahaston syksyn apurahat jaettu, kuvajournalismipalkintoihin lisärahoitusta

Jokesin Lehtikuvaajarahasto jakoi syksyn kokouksessaan 29 Kopiosto-apurahaa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 41. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 38 277 euroa.

Vuoden 2022 aikana on myönnetty  41 Lehtikuvaajarahaston apurahaa, yhteensä 86 527 euroa.  Lisäksi Jokes-säätiön kevään haussa myönnettiin lehtikuvaajille viisi matka-apurahaa Perpignanin kuvajournalismifestivaaliin osallistumiseen. Matka-apurahojen yhteissumma oli 7 500 euroa. Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea alkuvuodesta 2023.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö päätti syyskuun kokouksessaan nostaa Kuvajournalismikilpailun kaikille avoimien kilpailuluokkien palkintoihin myönnettävää summaa 17 000 euroon. Palkinnot rahoitetaan lehtikuvaajien Kopiosto-korvauksilla.

Katso myönnetyt apurahat tästä.

Hae pikkustipendiä Kuvajournalistien Syyspäiville osallistumiseen

Hae pikkustipendiä Kuvajournalistien Syyspäiville osallistumiseen

Kuvajournalistien Syyspäivät järjestetään jälleen koronatauon jälkeen marraskuussa pääkaupunkiseudulla. Lehtikuvaajarahaston parhaillaan meneillään olevassa apurahahaussa voi hakea myös alle 500 euron pikkustipendiä syyspäiville osallistumiseen. Osallistumismaksuun myönnetään 200 euron pikkustipendi. Lisäksi apurahaa voi hakea pitkämatkalaisten matkakuluihin ja majoitukseen (100 €/yö). Tästä alle 500 euron pikkustipendistä ei seuraa kahden vuoden karenssia Jokesin muihin apurahoihin.

Lehtikuvaajarahaston haku päättyy 9. syyskuuta kello 16. Stipendihakemus tehdään Jokes-säätiön sähköiseen apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla ennen hakuajan päättymistä.