Jokesin toimisto on kesälomalla
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön toimisto viettää kesälomaa. Palaamme toimistolle 5. elokuuta.
Apurahojen maksatus toimii kuitenkin normaalisti.
Rentouttavaa kesää kaikille.
Kevään apurahat myönnetty
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö jakoi kevään apurahoina 494 049 euroa. Kopiosto-apurahoja myönnettiin yhteensä 124 journalistille, journalistien työryhmille ja yhteisöille. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 287.
Puolivuotisen 15 000 euron apurahan tietokirjan kirjoittamiseen saivat Anna-Kaisa Hiltunen, Erkki Hujanen ja Ida Kukkapuro. Puolivuotisen 15 000 euron apurahan taidejournalismiin saivat Tero Kartastenpää ja Eleonoora Riihinen.
Niina Huuhtaselle myönnettiin 30 000 euron Jokes-apuraha tutkimukseen median omistuksen keskittymisen vaikutuksista paikallis- ja aluelehtien politiikan journalismiin.
Tatu Matilaiselle myönnettiin 15 000 euron tutkimusapuraha Eläimet journalismietiikassa -väitöstutkimukseen.
Seuraavan kerran säätiön apurahoja voi hakea elokuussa, kun haettavaksi tulevat freelancereiden apurahat ammattitaidon ylläpitämiseen ja stipendit lokakuussa järjestettävään Journalistin päivään osallistumiseen.
Katso kaikki apurahat täältä.
Kevään freelance-koulutusapurahat myönnetty
Freelancereiden ammattitaidon ylläpitämiseen tarkoitetun apurahan sai kevään haussa 38 freelanceria. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 27 921 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 58. Erityisen paljon haettiin pikkustipendejä syksyllä Helsingissä järjestettävään pohjoismaiseen freelance-seminaariin osallistumiseen.
Seuraavan kerran freelance-apurahoja voi hakea elokuun puolivälissä 2024.
Katso myönnetyt apurahat täältä.
Hänninen jatkaa säätiön puheenjohtajana
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö valitsi vuosikokouksessaan Ville Hännisen jatkamaan säätiön hallituksen puheenjohtajana. Hänninen on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen.
Säätiön hallitukseen nimettiin vuosiksi 2024 -2028 toimittajat Kirsi Huhtala Tampereelta, Päivi Alasuutari Oulusta ja Lauri Lehtinen Helsingistä. Hallituskausi jatkuu helsinkiläisillä toimittajilla Suvi Aholalla, Ville Hännisellä ja Janne Toivosella.
Jokes jakoi vuonna 2023 apurahoja yhteensä 1 304 231 euron edestä. Apurahoja myönnettiin yhteensä 447. Yli puolet apurahanhakijoista (54 %) sai apurahan. Säätiölle tilitettiin vuoden aikana Journalistiliiton Kopiosto-korvauksia yhteensä 1 498 847 euroa.
Apurahojen lisäksi Jokes tuki vuonna 2023 sananvapaushankkeita yhteensä 40 000 eurolla. Säätiö myönsi 30 000 euroa Turvaresidenssitoimintaan, jonka käytännön hallintoa hoitaa Artists at Risk. Turvaresidenssien tavoite luoda Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan journalisteille mahdollisuus toipua psyykkisesti sodasta, vainosta ja vankeudesta sekä tarjota mahdollisuus työskennellä ja verkostoitua Suomessa. Journalistien tukirahastoa tuettiin 10 000 eurolla vuonna 2023.
Kevään apurahahaku alkaa perjantaina
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön kevään apurahahaku alkaa 12. huhtikuuta ja päättyy 10. toukokuuta kello 16.
Kopiosto-apurahoja myönnetään esimerkiksi ammattitaidon täydentämiseen, ammattikuvaa syventävään työskentelyyn, kieli- ja opintomatkoihin, opintojen loppuunsaattamiseen sekä näyttelyiden tai julkaisujen tekemiseen. Lisäksi voidaan tukea muuta ammatillisesti perusteltua tarkoitusta.
Voit myös hakea säätiön ammatillisille kursseille. Syksyllä järjestetään audiokäsikirjoittamiseen syventyvä Podcast-paja ja kerronnalliseen journalismiin keskittyvä Featuren mestarikurssi.
Säätiö jakaa työskentelyapurahoja tieteen ja taiteen tekemiseen, esimerkiksi näyttelyihin ja kirjojen kirjoittamiseen. Haettavana on myös viisi puolen vuoden työskentelyapurahaa tietokirjan kirjoittamiseen tai taidejournalismiin. Opiskelijoille myönnetään vain opiskelijastipendejä opinnäytetyön tekemiseen.
Lehtikuvituksille luodaan omaa arkistoa
Grafia, Kuvittajat ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö aloittavat pilottihankkeen kansallisen lehtikuvitusarkiston perustamiseksi. Arkiston kodiksi kaavaillaan Museoviraston kuvakokoelmien Journalistista kuva-arkistoa JOKAa, jonne on tallennettu jo yli 20 miljoonaa suomalaista lehtikuvaa.
Vaarana on, että iso joukko vanhoja ja uudempiakin journalistisia kuvituksia katoaa hitaasti kuvittajien ikääntymisen ja sähköisen arkistoinnin pirstaloitumisen myötä. ”Lehtikuvituksen ja pilapiirrosten tallentaminen on Suomessa ollut verrattain sattumanvaraisella pohjalla. Nyt on monin paikoin viimeiset hetket tallentaa lehtikuvittajien originaaleja organisoidusti ja turvallisesti”, sanoo Jokesin puheenjohtaja, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen.
Lehtikuvituksen arkistohanketta on puuhattu vuosikymmenien ajan, mutta hanke sai uutta puhtia, kun Grafia ja JOKES teettivät vuosina 2022–2023 toimittaja, tietokirjailija Satu Jaatisella Kertovat kuvat turvaan -selvityksen suomalaisten lehtikuvitusten arkistointitilanteesta. Selvityksen yhteydessä tehtiin kysely, jolla selvitettiin kuvittajien toiveita ja ajatuksia arkistointitilanteesta.
Grafian toiminnanjohtaja Katri Soramäen mukaan yhteishanke on tärkeä päänavaus journalistisen kuvituksen säilyttämiseksi jälkipolville: “Myös kuvittaminen digitalisoituu ja nyt alkavat olla viimeiset hetket koota aikoinaan paperille tehdyt kuvitusoriginaalit yhteen paikkaan.”
Ville Tietäväisen Nato-kuvituksia Helsingin Sanomissa.
”Olemme järjestössä pitkään tavoitelleet kuvitusten arkistoa. Toivottavasti jo lähivuosina saamme digitalisoidun journalistisen kuvituksen kokoelman, jota voidaan hyödyntää tietokirjallisuudessa, tutkimuksissa, näyttelyprojekteissa ja dokumenteissa. Journalistinen kuvitus on täynnä tietoa omasta ajastaan”, sanoo Kuvittajat ry:n puheenjohtaja Sari Airola.
Mikään taho ei ole keskitetysti arkistoinut lehtikuvituksia Suomessa. Jonkin verran lehtikuvituksia toki löytyy eri arkistoista. Sarjakuvamuseo arkistoi sarjakuvaa, Mikkelissä toimiva Suomen Elinkeinoelämän arkisto mainoskuvaa ja Helsingin Sanomain säätiön Merkki-museon arkistossa on pääsääntöisesti Helsingin Sanomissa julkaistuja kuvituksia ja pilapiirroksia.
Lehtikuvituksissa käytetään niin pilakuvia, käsitekuvituksia, henkilökuvituksia, reportaasikuvituksia, opetuskuvituksia kuin karikatyyrejakin. Kuvitus on kulkenut kirjoitetun tekstin rinnalla mukana lehdistön historian alusta alkaen.
Arkistopilotin takana ovat Grafia ry, Kuvittajat ry ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr (JOKES). Hankkeen rahoitukseen on saatu 40 000 euron tuki Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen. Museovirasto antaa hankkeelle työtilat ja laitteet sekä asiantuntemuksensa. Arkistointipilotin määräaikaisen tekijän rekrytointi alkaa keväällä 2024, ja tehtävä alkaa elokuussa tai sopimuksen mukaan.
Journalistinen kuva-arkisto JOKA on osa Museoviraston Kuvakokoelmia. Se säilyttää, digitoi ja julkaisee keskeisten lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmia. JOKA huolehtii myös suomalaisen kuvajournalismin historian tallentamisesta. Arkisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta.
Virpi Talvitien lehtikuvituksia Helsingin Sanomissa 1990-luvulla.
JOKES jakaa puolen vuoden työskentelyapurahoja
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö laittaa huhtikuussa haettavaksi viisi puolen vuoden työskentelyapurahaa. Apurahoista kolme on tarkoitettu tietokirjan kirjoittamiseen, joko journalistiseen tietokirjaan tai tietokirjaan journalismista. Kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa myönnetään taidejournalismiin. Puolen vuoden työskentelyapurahan suuruus 15 000 euroa ja summa sisältää lakisääteisen MyEL-vakuutuksen kulut.
”Säätiö haluaa näillä apurahoilla osaltaan tukea keskittynyttä tietokirjan tekemistä”, sanoo säätiön puheenjohtaja Ville Hänninen. Jokesin tuki tietokirjallisuudelle on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietokirjojen kirjoittamiseen on jaettu keskimäärin reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Säätiön kevään haku alkaa 12. huhtikuuta. Puolen vuoden työskentelyapurahojen lisäksi työskentelyapurahoja voi hakea myös lyhyemmille työskentelyjaksoille, eikä työskentelyn tarvitse olla yhtäjaksoista. Journalistisiin tutkiviin hankkeisiin ja omaan erikoisalaan syventymiseen myönnetään vain 3 000 euron työskentelyapurahoja.
Kiitetty featuren mestarikurssi tulee jälleen
Mikä lehtijuttu vei viimeksi mennessään? Olikohan se featurejuttu? Kerronnalliset jutut vetävät nyt lukijoita, mutta moni toimittaja kaipaa lisää työkaluja niiden tekemiseen.
Jokesin toista kertaa järjestämällä mestarikurssilla tarjotaan käytännön oppeja featurekirjoittamiseen. Miten aiheesta rajataan kirkas idea? Miten featuren keinoilla saa lisäsyvyyttä henkilöjuttuihin? Millainen rakenne pakottaa lukemaan? Miten pidetään huolta, ettei kerronnallisuus tee tekstistä sepitettä? Kolmen päivän työpaja järjestetään syys-lokakuussa Helsingissä.
Työpajan vetäjinä ovat Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi – kirjan (Teos, 2022) toimittajat Tuomas Kaseva, Reetta Räty ja Olli Seuri. Lisäksi mukana on vierailijoina tunnettuja featuren tekijöitä, kuten Kodin Kuvalehden Ulla Ahvenniemi ja Long Playn Anu Silfverberg.
Kaksiosaisessa työpajassa käydään avointa keskustelua ja tehdään käytännön harjoituksia. Osallistujat tekevät syksyn aikana yhden julkaistavan jutun, jota ideoidaan ja editoidaan yhdessä vetäjien ja kurssilaisten kanssa. Samalla käydään läpi featuren keinoja ja työkalupakkia. Koulutus on tarkoitettu alalla jo toimiville journalisteille. Helsingissä järjestettävään työpajaan valitaan 12 journalistia.
Haku feature-työpajaan alkaa 14. huhtikuuta. Kurssiapuraha kattaa lounaiden ja aamukahvien lisäksi myös pitkämatkalaisten matka- ja majoituskulut.
Audio kehittyy koko ajan kohti uusia kerronnan muotoja
Elokuussa kokoonnutaan jälleen audiokerronnan äärelle, kun Jokes uusii paljon kiitosta saaneen Podcast-pajansa.
Viiden päivän koulutuksessa tutkitaan audiokäsikirjoittamisen kerronnankeinoja, välineitä ja dramaturgista ajattelua hyvin konkreettisesti ja käytännönläheisesti. ”Pohdimme luovaa prosessia sekä sitä, miten draaman, kaunokirjallisen kirjoittamisen ja dramaturgian keinoja voi soveltaa asiaohjelmien, dokumenttien ja toimittajan työn toimenkuvassa. Käymme läpi erilaisia genrejä ja ohjelmatyyppejä ja teemme kokeiluja eri kontekstien yhdistämisestä”, kertovat kurssin vetäjät Suvi Tuuli Kataja ja Elli Salo.
Mutta mikä podcast oikein on? ”Podcast voi olla oikeastaan mitä vaan. Audio kehittyy koko ajan kohti uusia kerronnan muotoja. Podcast jakelumuotona on vapauttanut audion radion asettamista rajoista kuten kestosta, ohjelmapaikasta tai vaikka kanavan brändistä. Audioon on tullut ihan uudenlaisia mahdollisuuksia ja vapauksia kokeilla uusia juttuja ja nostaa esiin ääniä, joille aikaisemmin ei ole annettu paikkaa ja tilaa”, Kataja sanoo.
Kirjoittavalle toimittajalle audio voi olla uusi kerronnan väline. Podcast-pajassa valmistetaan ryhmätöinä viiden minuutin podcast-käsikirjoitus, joka työstetään studiossa valmiiksi asti. Näin käydään läpi työn eri vaiheet.
”Audio on oma lajinsa ja oma mediuminsa, jossa on oma logiikka, omat kerronnankeinot ja oma rytmi. Käsikirjoittamisessa korostuu dramaturginen ajattelu sekä leikkauksen innovatiivisuus. Ääni on myös hyvin kehollinen, se välittää tunteita ja affekteja ja ei-verbaalista merkitystä hyvin herkästi. Ääni ei ole kiinni fyysisissä tai rajallisissa rajoitteissa, siksi se mahdollistaa paljon, äänen avulla voi matkustaa ajassa minne vain ja mennä minne vain, kertoa mistä vain”, Salo kuvailee.
Podcast-paja tarjoaa mahdollisuuden päästää irti toimittajan työn rutiineista ja maneereista, sekä soveltaa omaa ammattitaitoa uudella tavalla. ”Rajattomia mahdollisuuksia tarjoavan audiokerronnan kautta voi päästä käsiksi meheviin oivalluksiin ja aiheisiin, jotka ovat odottaneet alitajunnassa tilaisuutta nousta esiin. Luovan prosessin ja dramaturgian opiskelun kautta voi saada työkaluja myös muuhun kirjoittamiseen”, Kataja ja Salo kertovat.
Jokesin Podcast-pajassa kouluttavat Aapa Productionsin Elli Salo ja Suvi Tuuli Kataja.
Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja kääntäjä. Hän on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgian laitokselta, sekä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineena slaavilaiset kielet ja kirjallisuus. Hän on toiminut moninaisissa työrooleissa radion ja äänen, teatterin, kirjallisuuden sekä elokuvan parissa. Parhaillaan hän toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon teoksia on käännetty usealle kielelle ja niitä on palkittu kotimaassa ja ulkomailla. Taiteellisen työn lisäksi Salo toimii tuntiopettajana Taideyliopistossa.
Suvi Tuuli Kataja on ohjaaja, käsikirjoittaja ja äänisuunnittelija. Kataja on työskennellyt Yleisradiossa ja useissa tuotantoyhtiöissä äänen ja kuvan kanssa. Katajan teokset ovat keränneet mainetta ja palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla, muun muassa Prix Europassa, BANFF World Media -festivaaleilla ja Nordic Shortdox-kilpailuissa. Kataja opettaa taideyliopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa audiokäsikirjoittamista sekä audiotuotantoja. Lisäksi hän toimii aktiivisesti alan kentällä puhujana, kirjoittajana ja kehittäjänä.
Haku Jokesin Pocast-pajaan alkaa säätiön kevään apurahahaun yhteydessä 12. huhtikuuta. Pajaan valitaan enintään 12 journalistia. Koulutus järjestetään Helsingissä, ja kurssiapuraha kattaa lounaat ja kahvitarjoilut kurssin aikana, sekä pitkämatkalaisten matkakulut ja majoituksen. Pajassa keskitytään podcast-sarjan käsikirjoittamiseen ja toteuttamiseen journalistin ja käsikirjoittajan näkökulmasta. Salon ja Katajan lisäksi pajassa kuullaan vierailevia luennoitsijoita.
Tässä vinkit kouluttajien podcast-suosikkeihin:
Radio Atlas
Radio Atlas -podcastsivusto on aarreaitta, josta löytyy kunnianhimoisia audiodokumentteja, radio featureja, sekä äänitaideteoksia kaikkialta maailmasta. Ohjelmisto on huolellisesti kuratoitu ja nostaa esiin teoksia, jotka voisivat muuten kadota radiokohinaan.
Between the covers -kirjallisuuspodcast
Between the covers -podcastissa on monen tunnin rauhallisia keskusteluja maailman huippukirjailijoiden kanssa kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta. Tin house -kustantamon podcastia vetää toimittaja David Namon, joka ei pelkää johdattaa keskustelua monimutkaisiin ja ristiriitaisiin aiheisiin. Keskusteluissa on aina kiinnostava dramaturgia.
Kuva: Suvi-Tuuli Kataja ja Elli Salo
Lehtikuvaajarahaston kevään apurahat myönnetty
Jokesin Lehtikuvaajarahaston kevään apurahan sai 14 kuvajournalistia. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 53 030 euroa. Apurahahakemuksia saapui määräaikaan mennessä 38.
Suurimmat apurahat myönnettiin tällä kertaa Christian Westerbackalle Alexander Nikiforowin valokuvista koottavan kuvakirjan kuluihin (10 000), Jussi Puikkoselle Pilluralli-valokuvakirjaan (6 500) ja Antti J. Leinoselle Pyynti-valokuvanäyttelyn lisäkuviin ja vedostukseen (5 380).
Seuraavan kerran Lehtikuvaajarahaston apurahoja voi hakea alkusyksystä 2024.
Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.