mennessä admin | syys 2, 2022
Tutkimusprojektissa selvitetään laajasti, miten häirintä ja sen kohteeksi joutumisen uhka heijastuvat toimittajien työhön ja hyvinvointiin.
Tampereen yliopistossa alkaa lokakuussa kaksivuotinen tutkimusprojekti, joka pureutuu suomalaisten journalistien kohtaamaan häirintään ja sen seurauksiin journalistikunnassa. Projektin rahoituksesta vastaa Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, JOKES.
Tutkimuksen keskiössä on ulkopuolisten tahojen, esimerkiksi yleisöjen ja verkkoyhteisöjen, journalisteihin kohdistama häirintä ja uhkailu. Tällaisen häirinnän yleistyminen on herättänyt huolta myös useissa muissa julkisissa tehtävissä toimivissa ammattiryhmissä. Aikaisemmat journalistien keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kielteiset vaikutukset leviävät usein laajalle.
”Häirinnän vaikutukset eivät rajoitu vain kohteeksi joutuvaan journalistiin, vaan tyypillisesti heijastuvat myös heidän työyhteisöönsä ja lopulta koko ammattikuntaan. Projektissa lähdemme syventämään tietoa ja ymmärrystä näistä mekanismeista”, sanoo hankkeen projektitutkija Ilmari Hiltunen.
”Sananvapauden edistäminen on journalismin keskeinen arvo ja yksi JOKES-säätiön perustarkoituksista”, sanoo projektin rahoituksesta vastaavan Jokes-säätiön puheenjohtaja Ville Hänninen. ”Journalismi edellyttää itsenäisyyttä suhteessa valtarakenteisiin ja yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien hyökkäyksiin. Häirinnän tarkempi tutkiminen ja johtopäätösten teko on ajassamme välttämätöntä.”
Tutkimusprojektin päämääränä on tarkastella häirinnän seurauksia pitkällä aikavälillä ja pintaa syvemmältä. Tutkimukseen osallistuvat journalistit kirjaavat noin puolen vuoden ajan ylös kohtaamaansa häirintää sekä aihepiiriin liittyviä ajatuksia ja pohdintoja. Lisäksi projektin erillisissä tapaustutkimuksissa tarkastellaan häirintätilanteiden käsittelyä erilaisissa journalistissa työyhteisöissä.
Tavoitteena on tuottaa aihepiiristä tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimivia käytäntöjä ja tukimuotoja häirinnän kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi tutkijat toivovat, että aiheen käsittely auttaisi lisäämään journalistisissa työyhteisöissä ja esihenkilötyössä herkkyyttä häirinnän vaikutusten tunnistamiselle ja käsittelylle.
”Vaikka häirintä ei ilmenisi suoraan journalistin työsuorituksessa esimerkiksi itsesensuurina, se saattaa johtaa työn kuormituksen lisääntymiseen tai yksityiselämän ongelmiin. Lisäksi yksilöt voivat reagoida hyvin eri tavoin samantyyppisiin tilanteisiin. Häirinnän vaikutusten tehokas tunnistaminen ja tuen tarjoaminen edellyttävät uudenlaisia tietoja ja taitoja”, Hiltunen sanoo.
Tutkimus toteutetaan Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa, ja sen projektiryhmään kuuluvat Hiltusen lisäksi professori Kaarina Nikunen ja yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri.
Lisätietoja
Ilmari Hiltunen
Projektitutkija
Tampereen yliopisto
050 509 9034
ilmari.hiltunen@tuni.fi
mennessä admin | elo 29, 2022
Kuvajournalistien Syyspäivät järjestetään jälleen koronatauon jälkeen marraskuussa pääkaupunkiseudulla. Lehtikuvaajarahaston parhaillaan meneillään olevassa apurahahaussa voi hakea myös alle 500 euron pikkustipendiä syyspäiville osallistumiseen. Osallistumismaksuun myönnetään 200 euron pikkustipendi. Lisäksi apurahaa voi hakea pitkämatkalaisten matkakuluihin ja majoitukseen (100 €/yö). Tästä alle 500 euron pikkustipendistä ei seuraa kahden vuoden karenssia Jokesin muihin apurahoihin.
Lehtikuvaajarahaston haku päättyy 9. syyskuuta kello 16. Stipendihakemus tehdään Jokes-säätiön sähköiseen apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava pankkitunnuksilla ennen hakuajan päättymistä.
mennessä admin | elo 8, 2022
Jokesin Lehtikuvaajarahaston syksyn apurahahaku alkaa perjantaina 12. elokuuta..
Lehtikuvaajarahaston Kopiosto-apurahoja myönnetään lehtikuvaajille valokuvaproduktioiden tekemiseen, opintomatkoihin, kirja- ja näyttelyhankkeisiin, läheisesti lehtikuvausta sivuaviin opintoihin ja tutkimuksiin sekä muihin perusteltuihin hankkeisiin. Apurahoja ei myönnetä opiskelijoille.
Apurahahaku päättyy 9. syyskuuta 2022 kello 16.00. Apurahahakemus tehdään Jokesin sähköiseen apurahajärjestelmään. Hakemus on allekirjoitettava määräaikaan mennessä pankkitunnuksilla.
Kopiosto-apurahat on tarkoitettu ensisijaisesti lehdistölle sekä sähköisten viestimien verkkojulkaisuille työskenteleville ja työskennelleille kuvaajille. Lyhyt journalistinen työhistoria on pakollinen liite. Apurahaa hakevan lehtikuvaajan Kopiosto-valtakirjan tulee olla luovutettu Journalistiliitolle tai hakijan oikeus Kopiosto-apurahoihin on hakemuksessa perusteltava ammatillisella toiminnalla.
Lue lisää apurahojen hakemisesta.
mennessä admin | kesä 14, 2022
Toimittaja Leena Seretin on tehnyt 20 000 euron testamenttilahjoituksen Journalistisen kulttuurin edistämissäätiölle. Lahjoituksesta 10 000 euroa on tarkoitettu Jyrki A. Juutin apurahoihin ja 10 000 euroa Journalistien Tukirahastolle. Leena Seretin menehtyi tammikuussa 2021. Hän oli Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön asiamies vuosina 1996-2001 säätiön ensimmäisen asiamiehen Antero Laineen jälkeen.
Journalistien tukirahasto on mediatalojen ja alan liittojen yhdessä perustama rahasto, joka auttaa avustuksin uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja. Seretin halusi ohjata testamenttirahoitusta myös Jyrki A. Juutin muistostipendeihin, jotka on tarkoitettu ammattiyhdistystoiminnassa tarvittavien edunvalvontavalmiuksien kehittämiseen. Säätiön hallitus päätti kesäkuun kokouksessaan Leenan testamenttilahjoituksesta kuultuaan laajentaa Jyrki A. Juutin muistostipendien käyttötarkoitusta ammattiyhdistystoiminnassa tarvittavien edunvalvontavalmiuksien kehittämisen lisäksi journalistien työmarkkinoita koskeviin hankkeisiin, kuten työmarkkinaosaamisen kartuttamiseen, opintomatkoihin ja selvityksiin.
Toimittajana Leena Seretin erikoistui politiikkaan ja työmarkkinakysymyksiin. Hän toimi muun muassa Kansan Lehden, Lippu-lehden, Liikeväki-lehden, Puntarin ja UP-uutispalvelun toimittajana. Vuodesta 1994 alkaen hän toimi freelancerina kirjoittaen useisiin ammatti- ja järjestölehtiin. Työn ohessa Leena Seretin toimi aktiivisesti journalistien eri järjestöissä, esimerkiksi Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana, Naistoimittajissa, Ay-lehtien toimitusosastossa ja Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliitossa sekä Suomen freelance-journalistien hallituksessa ja freelancereiden edustajana Journalistiliiton valtuustossa.
Kuva: Vesa Laitinen
mennessä admin | kesä 6, 2022
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön kevään apurahat on myönnetty. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 215, ja apuraha myönnettiin 128 hakemukselle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 548 085 euroa. Erityisen suosittu oli säätiön ensimmäistä kertaa järjestämä Tietokirjapaja, johon saapui yli 50 hakemusta.
Seuraavan kerran Kopiosto-apurahoja voi hakea elokuussa, jolloin aukeaa Lehtikuvaajarahaston haku. Säätiön avoin apurahahaku vuoden 2023 hankkeisiin aukeaa lokakuussa. Syksyllä jaetaan myös apurahat säätiön kielikursseihin, jotka järjestetään loppukeväästä 2023.
Katso kaikki myönnetyt apurahat tästä.
mennessä admin | touko 5, 2022
Journalismin kisällit- koulutusohjelma järjestetään taas syksyllä 2022. Mentoriohjelma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021 Koneen säätiön tuella, ja palaute kurssilaisilta ja vierailevilta opettajilta oli ylitsevuotavan positiivista. Hanke sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Tänä vuonna Kisällien päärahoittaja on Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr.
Kisälliohjelmassa halutaan luoda journalisteille realistisia näkymiä alalla toimimisesta ja vahvistaa toimittajien motivaatiota. Vielä vuosituhannen alussa toimittajaksi kasvettiin kisällioppimalla toimituksissa, kokeneempien kollegojen ja editoreiden opastuksella. Tällainen työkulttuuri on osin romuttunut työvoiman kutistuessa. Nuoret toimittajat jäävät yksin ja aivovuoto alalta on huolestuttavaa. Kisällioppimista on tarve rakentaa uudestaan niin, että se toimii journalismin kentällä uusilla tavoilla, myös mediatalojen ulkopuolella.
Hankkeessa toteutetaan kisällioppimisen mallia ja hahmotetaan yhdessä kokeneiden kollegojen huomassa, missä kohdissa nuoret toimittajat tarvitsevat urallaan tukea. Kurssin teemoja ovat muun muassa ideointi, freetyö, tutkiva journalismi, aineiston haaliminen ja hallinta, haastattelutekniikka, eettiset kysymykset, raha, yhteistyö tutkijoiden ja kollegojen kanssa, toimittajan työn henkiset haasteet, kerronta ja editointi. Ohjelma koostuu vierailuluennoista, mentoroinnista, työskentelystä ja keskustelusta.
Kurssin vastuuopettajina toimivat toimittaja, kirjailija ja Long Play -julkaisun toimituspäällikkö Anu Silfverberg ja pitkän linjan toimittaja, editori, toimituksen esimies ja kouluttaja Reetta Räty. Räty on media-alan yrittäjä ja toimi kevään 2021 loppuun Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessorina. Vastuuopettajien lisäksi kurssilla tavataan laaja ja nimekäs joukko vierailevia luennoitsijoita.
Kurssi sisältää kahdeksan lähiopetuspäivää Helsingissä syksyn aikana. Kurssi vaatii myös itsenäistä työskentelyä lähipäivien ulkopuolella. Ohjelma on osallistujilleen ilmainen. Kurssille valittujen on sitouduttava lähiopetukseen ja tapaamisiin. Mukaan otetaan 15–20 kirjoittavaa toimittajaa, joilla on jo jonkin verran uraa takana ja halu syventää osaamistaan. Haku päättyy 31. toukokuuta.
Lisätietoa kisällihankkeesta ja siihen hakemisesta Hitaan journalismin yhdistyksen sivulta.
mennessä admin | touko 4, 2022
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön kevään apurahahaku päättyy 15. toukokuuta kello 16.
Haettavana ovat Kopiosto-apurahat vapaamuotoisiin perusteltuihin käyttötarkoituksiin sekä opiskelijastipendit, työskentelyapurahat ja apurahat säätiön kursseille. Alaa hyödyttävään akateemiseen tutkimukseen jaetaan Jokes-apurahoja. Lehtikuvaajille myönnetään matka-apurahoja Perpignanin kansainväliseen kuvajournalismifestivaaliin osallistumiseen. Säätiön ammatillisissa pajoissa syvennytään syksyllä 2022 podcastien käsikirjoittamiseen, tietokirjan kirjoittamiseen ja tiedon visualisointiin.
Kopiosto-apurahojen lisäksi myönnetään Jyrki A. Juutin stipendit edunvalvontataitojen kehittämiseen ja Sananvapauden apurahoja pitkään ay-toiminnassa mukana olleille Journalistiliiton jäsenille.
Lue lisätiedot syksyn kursseista ja tarkemmat hakuohjeet täältä.
mennessä admin | touko 4, 2022
Jokesin apurahat rahoitetaan Journalistiliitolle tilitetyistä Kopiosto-korvauksista. Siksi toivomme, että apurahanhakijat antaisivat Kopiosto-valtakirjansa Journalistiliitolle. Aiemmin valtakirja on täytynyt postittaa allekirjoitettuna liiton toimistolle, mutta nyt sen voi tehdä verkossa.
Kopiosto edustaa laajaa joukkoa luovan työn tekijöitä kuten kirjoittajia, kuvantekijöitä, kääntäjiä, näyttelijöitä, ohjaajia ja toimittajia. Kopiosto huolehtii, että tekijät ja kustantajat saavat teosten käytöstä heille kuuluvan korvauksen. Kirjojen, lehtien ja internetissä julkaistujen teosten kopioinnista kerätyt korvaukset maksetaan Kopioston jäsenjärjestöille, kuten Journalistiliitolle, ja ne jakavat ne edelleen tekijöille ja kustantajille muun muassa erilaisina apurahoina, koulutuksina ja palkintoina. Radio- ja tv-ohjelmien käytöstä kerätyt korvaukset maksetaan pääosin henkilökohtaisina korvauksina ohjelmien tekijöille ja esittäjille. Lisätietoa Kopiostosta ja valtuutuksen antamisesta löydät täältä.
Voit antaa valtakirjasi menemällä Journalistiliiton verkkosivuille. Löydät sieltä linkin valtuutuspalveluun kohdasta Av-tekijänoikeussopimuksen ja Kopiosto-valtakirjan teko Kopioston valtuutuspalvelussa. Valtuutuksen antaminen edellyttää pankkitunnuksilla tunnistautumista.
mennessä admin | touko 3, 2022
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö tukee 30 000 eurolla journalistien turvaresidenssitoimintaa. Residenssihanke on syntynyt Journalistiliiton aloitteesta ja sen käytännön hallinnoinnista vastaa kansainvälinen Artists at Risk -organisaatio.
Turvaresidenssien tavoite luoda journalisteille mahdollisuus toipua psyykkisesti sodasta, vainosta ja vankeudesta sekä tarjota journalisteille mahdollisuus työskennellä ja verkostoitua Suomessa. Hanke on alkuvaiheessaan suunnattu Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan journalisteille.
Maailman sananvapaustilanne on tällä hetkellä heikko, ja toimittajia vainotaan myös Euroopassa. Erityisen ongelmallinen tilanne on Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Venäjän viranomaiset ovat tehneet riippumattomien medioiden ja niissä työskentelevien toimittajien työn käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi. Toimittajia voi uhata jopa 15 vuoden vankeusrangaistus ”valheellisen tiedon” välittämisestä. Valko-Venäjällä vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen vapaassa mediassa työskentelevien journalistien vaino on kiihtynyt ennennäkemättömäksi. Kymmeniä toimittajia on vankilassa, mediayrityksiä on julistettu äärijärjestöiksi ja ihmisiä voidaan pidättää median lukemisesta tai seuraamisesta. Myös Ukrainassa journalistit ovat sodan vuoksi vaarassa. Ukrainassa journalistit ovat sotilaiden erityisenä kohteena, ja uhriluku kasvaa päivä päivältä.
Turvaresidenssien tarjoaminen toimittajille on konkreettinen kädenojennus toimittajilta toimittajille.
Vuonna 1991 perustetun Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön tehtäväksi on säädekirjassa määrätty journalistien ammattitaidon kohottaminen ja sananvapauden edistäminen. Tätä tarkoitusta halutaan tukea lahjoittamalla turvaresidenssitoiminnan käynnistykseen 30 000 euroa. Turvaresidenssitoiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2022 aikana. Myös Helsingin Sanomain Säätiö tiedotti tänään tukevansa hanketta.
mennessä admin | touko 2, 2022
Jokesin hallitus valitsi perjantaina vuosikokouksessaan hallituksen jäsenet vuosille 2022 – 2026. Säätiön hallitukseen nimettiin toimittaja Suvi Ahola Helsingin Sanomista, vapaa toimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen ja toimittaja Janne Toivonen Ylestä. Hallituksessa jatkavat toimittajat Päivi Alasuutari Kalevasta, Ailaliisa Laurila Karjalan Heimosta ja Lauri Lehtinen Suomen Kuvalehdestä.
Hallitus valitsi Ville Hännisen jatkamaan puheenjohtajana. Hänninen on toiminut säätiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2020. Varapuheenjohtajaksi valittiin Päivi Alasuutari.
Säätiön vuosikokouksessa nimettiin myös Lehtikuvaajarahaston uudet jäsenet. Rahaston hoitokuntaan nimettiin valokuvaaja Pete Aarre-Ahtio Ilta-Sanomista, vapaa valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen ja valokuvaaja Kirsi-Maarit Venepalo Salon Seudun Sanomista. Kausi jatkuu valokuvaaja Jarmo Kontiaisella Kalevasta, vapaalla kuvatoimittajalla Sarri Kukkosella ja valokuvaaja Jukka Ritolalla Aamulehdestä.
Journalistien tukirahaston hoitokuntaan nimettiin jatkamaan vuodet 2022-2024 toimittajat Timo Huovinen Ylestä, Matti Posio Lännen Mediasta ja Marja Honkonen Journalistista.
