mennessä kira14 | touko 17, 2011
Säätiö jakoi toukokuun kokouksessaan apurahat Mitä editointi on? – kurssille ja Tarinallisuuspajaan. Lisäksi myönnettiin kolme apurahaa Århusin pohjoismaiseen journalistikurssiin osallistumiseen sekä Jokes-apurahat ja 5000 euron työskentelyapurahat. Jyrki A. Juutin muistostipendiä ei jaettu, sillä siihen ei tullut yhtään hakemusta. Hakemusten yhteismäärä oli 103.
18 300 euron Jokes-apurahan ja 5000 euron työskentelyapurahojen saajat julkistetaan säätiön järjestämän Journalisminpäivän iltajuhlassa 14.10. Helsingissä.
Editointikurssin järjestää Aalto Pro ja Tarinallisuuspajan Jokes.
Katso myönnetyt apurahat.
mennessä kira14 | joulu 16, 2010
Jokesin hallitus jakoi joulukuun kokouksessaan kolme Sananvapauden apurahaa ja 147 Kopiosto-apurahaa vuodelle 2011. Määräaikaan mennessä saapui 309 hakemusta, myöhässä 28.
Myönnetyt apurahat
mennessä kira14 | loka 13, 2010
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö on myöntänyt 18 300 euron Jokes-apurahan tutkija, freelance-toimittaja Tanja Aitamurrolle väitöskirjatyöhön.
Fil.lis. Tanja Aitamurto tutkii väitöskirjassaan, kuinka joukkoäly vaikuttaa journalismiin, journalistin työhön ja journalismin ansaintamalleihin.
Aitamurto tutkii, kuinka joukkoälyä voidaan parhaiten käyttää journalismissa, millaista lisäarvoa se tuo journalismiin ja kuinka joukkojen viisautta voi käyttää ansaintamallina, esimerkiksi joukkorahoituksen kautta. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, kuinka joukkoälyä voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi journalistin työssä.
Joukkoäly perustuu ajatukseen, että tieto on tarkimmillaan, kun mahdollisimman hajautunut joukko on osallistunut sen tuottamiseen. Joukkoäly tunnetaan populäärimmin joukkojen viisautena, ja sen käyttö yleistyy niin journalismissa kuin muillakin aloilla esimerkiksi joukkoistamisen avulla.
Joukkoälyä voidaan käyttää myös avoimissa innovaatioprosesseissa, joissa esimerkiksi yrityksen tutkimus- ja kehitystyö avataan ulkopuolisille. Aitamurto tutkii, kuinka mediayhtiöt voivat käyttää avointa innovaatioprosessia toiminnassaan ja siten edistää tutkimus- ja kehitystoimintaansa. Hän myös selvittää tutkimuksessaan, kuinka avoimen tieteen käsitettä voi soveltaa journalismin tutkimuksessa.
Fil.lis. Tanja Aitamurto on vapaa toimittaja, ja hän kirjoittaa teknologiasta Helsingin Sanomissa Piilaakso-blogissaan ja hän avustaa säännöllisesti Yleisradiota Amerikkalaisia puheenvuoroja -sarjassa. Hän kirjoittaa tutkimuksestaan amerikkalaisessa Huffington Postissa sekä PBS MediaShiftissä. Aitamurrolla on journalistiikan lisensiaatin tutkinto Jyväskylän yliopistosta, ja hän on opiskellut innovaatiojournalismia Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö jakaa apurahoja journalistien ammattitaidon kohottamiseen sekä sananvapauden edistämiseen. Vuonna 2009 säätiö jakoi apurahoja yhteensä 465 234 euroa. Apurahat rahoitetaan pääsääntöisesti Kopiosto-korvauksilla. Apuraha julkistettiin Pääkaupunkiseudun Journalismin päivillä Mediakeskus Lumessa .
mennessä kira14 | kesä 14, 2010
Jokes jakoi kesäkuun kokouksessaan apurahoja säätiön omille ammatillisille kursseille. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 63.
Jyrki A. Juutin muistostipendi myönnettiin työryhmälle Pekka Laakso, Juha Lappalainen ja Hella Pakaslahti. 4000 euron stipendi myönnettiin freelancereille räätälöidyn liiketoimintamallin ja siihen liittyvän työkirjan laatimiseen.
mennessä kira14 | joulu 5, 2009
Jokesin Kopiosto-apurahat ja Sanavapauden apurahat vuodelle 2010 on myönnetty. Määräaikaan mennessä saapui 350 hakemusta. Myöhässä saapui 29 hakemusta, joita ei otettu käsittelyyn.
Säätiö myönsi 154 apurahaa, joista 71 Jokesin kielikursseille. Vapaamuotoisia Sananvapauden ja Kopiosto-apurahoja myönnettiin yhteensä 154 865 euroa.
Apurahat 2009.
mennessä kira14 | kesä 17, 2009
Seuraavan kerran Jokesin Sananvapauden apurahoja sekä Kopiosto-apurahoja voi hakea vuoden 2010 hankkeisiin ja koulutuksiin. Haku alkaa 8.10 ja päättyy 30. lokakuuta kello 16.00, jolloin hakemuksien on oltava perillä säätiön toimistolla. Säätiön hallitus tekee päätökset apurahoista joulukuun alussa.
mennessä kira14 | kesä 17, 2009
Journalistisen kullttuurin edistämissäätiö on jakanut apurahat syksyn ammatillisille kursseille. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 92. Myöhässä saapuneita hakemuksia ei otettu käsittelyyn. Apurahan sai yhteensä 62 journalistia.
mennessä admin | huhti 28, 2009
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö on myöntänyt 18 300 euron Jokes-apurahan Savon Sanomien uutispäällikölle Riitta Raatikaiselle ”Paikallisuuden kuvat” väitöstutkimukseen. Raatikainen tutkii väitöskirjassaan itäsuomalaisten paikkojen julkista representaatiota lehtivalokuvissa.
Viestinnän maailmassa on totuttu ajattelemaan, että todelta näyttävä kuva kertoo tosiasioita kohteestaan. Itä-Suomea on esitetty valokuvissa aktiivisesti 1800-luvun loppuvuosikymmenistä alkaen. Valokuvilla on myös ollut keskeinen rooli Itä-Suomen käsitteen visualisoimisessa osana kansallisen identiteetin rakentamista.
Väitöskirjatyössään Raatikainen kysyy, miltä Suomen itä näyttää? Miten valokuvat ovat muodostaneet ja muokanneet sitä, miten Itä-Suomen ymmärrämme ja millaisena sen näemme tai tunnemme? Kenen tarinaa valokuvat kertovat ja kenen tavoitteita ne palvelevat?
Riitta Raatikainen valmistelee tutkimustaan Joensuun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Hän työskentelee Savon Sanomien uutispäällikkönä, ja keskittyy tällä hetkellä erityisesti lehden verkkopalveluiden kehittämiseen. Hänen toinen osaamisalueensa on valokuvassa, ja Raatikainen toimii muun muassa ensi keväänä Ateneumissa esiteltävän akateemikko Caj Bremerin retrospektiivisen valokuvanäyttelyn kuraattorina.
Jokes-säätiö myöntää apurahoja lehdistölle työskenteleville journalisteille. Apurahat rahoitetaan pääosin Kopiosto-korvauksin, jotka kertyvät mm. lehdistöaineiston valokopioinnista. Vuonna 2008 säätiö jakoi apurahoina yhteensä 428 077 euroa. Jokes-apurahaa on myönnetty vuodesta 1999 lähtien.
Jokes-apuraha julkistettiin tiistaina (28.4). Suomen Journalistiliiton kevätvaltuuston kokouksessa Järvenpäässä.
Lisätietoa:
Riitta Raatikainen: Tiivistelmä tutkimushankkeesta
Paikallisuuden kuvat
Itäsuomalaisten paikkojen julkinen representoituminen valokuvissa
Miltä Suomen itä näyttää? Miten valokuvat ovat muodostaneet ja muokanneet sitä, miten Itä-Suomen ymmärrämme ja millaisena sen näemme tai tunnemme? Kenen tarinaa valokuvat kertovat ja kenen tavoitteita ne palvelevat?
Viestinnän maailmassa on totuttu ajattelemaan, että todelta täyttävä kuva kertoo tosiasioita kohteestaan.
Itä-Suomea on esitetty valokuvissa aktiivisesti 1800-luvun loppuvuosikymmenistä alkaen. Valokuvilla on myös ollut keskeinen rooli Itä-Suomen käsitteen visualisoimisessa osana kansallisen identiteetin rakentamista.
Väitöstutkimukseni Paikallisuuden kuvat analysoi sitä, millaisena dokumentaarinen valokuva on esittänyt ja esittää Itä-Suomea. Onko kuvaajan tietoisuus, kuvaushetkellä oletettu kohderyhmä tai kuvaston tilaaja vaikuttanut aineiston sisältöön? Näyttäytyikö itäsuomalaisuus aiempina vuosikymmeninä eri tavoin kuin 2000-luvun alun uudessa realistisessa kuvastossa?
Tutkin valokuvaa yhtenä tekstimuotona, joka operoi oman välineensä keinoilla laajassa intertekstuaalisessa verkostossa. Dokumentaarinen valokuva rakentaa paikallisuutta samalla tavoin kuin totena pidetyt kertomukset, jotka synnyttävät fiktiivisiä käsitteitä paikoista.
Työssäni visuaalinen kulttuuri ja viestintä leikkaavat maantieteen rajapintoja. Kuvien kytkeytyminen vallankäyttöön liittää tutkimuksen väljästi myös jälkikoloniaaliseen lähestymistapaan. Aineiston julkisuus kohdistaa työni erityisesti lehdissä ja kirjoissa julkaistuihin kuviin sekä kuvan ja sanan keskinäisiin suhteisiin.
Paikallisuuden kuvien ajankohtaisuus syntyy valokuvien aktiivisesta käytöstä mielikuvien, myös alueellisten mielikuvien, rakentajana. Suomalaisessa valokuvatutkimuksessa paikallisuuden historiallinen tarkastelu on kuitenkin ollut vähäistä. Suomen laidat eivät myöskään nyt kuulu kulttuurisen tutkimuksen keskiöön. Itse puolestani koen nimenomaan katvealueet kiinnostavina yhteiskunnan kehityksen peileinä.
